huone2.jpg

NELJÄ viikkoa tässä väistökämpässä takana eikä edelleenkään tunnu yhtään kodilta. Siksi mahdollisimman paljon pihalla tai kaupungilla tai kavereita tapaamassa.

YHDEN viikon pidin tässä jo lomaa, olin puolison luona koko sen ajan. Ei edes halunnut tulla katsomaan tätä kämppää, kun ymmärsi että täällä ei mitenkään viihtyisää ole. Ehdin loman aikana kokkailla kunnolla, ja kierrellä lähipitäjiä (pisin reissu taisi olla 100 km päähän). Tampereelle ei tullut mieleen lähteä, vaan kaavailtiin josko käytäisiin siellä talvisaikaan, ellei koronan takia tehdä taas matkustusrajoituksia.

JA syksyn varma merkki oli se että alkoi taas kokousrumba. Viime viikolla oli kaksi iltakokousta, tälle ja ensi viikolle ei pitäisi olla mutta vielähän niitä ehtii.

KUN läppärissä alkoi näyttä temppuilla ja jo aiemmin sain sekä Win7 että WIn10 koneet kotiin, niin viime viikon perjantaina kävelin 5 km näyttöostoksille. Juuri ennenkuin olin liikkeen pihassa, puhelimeni pirahti. Numero ei ollut entuudestaan tuttu, mutta vastasin kuitenkin. Soittaja kysyi ensin olenko minä minä ja ja kertoi sitten nimensä, "muistatko?" Enpä muistanut ennenkuin kertoi osoitteensa täällä. Muutti nimittäin jo melkein 20 vuotta sitten pois, ja nyt on muuttanut takaisin. Sitä päivitteli että kaupunki on ehtinyt muuttua sinä aikana tosi paljon, eikä oikein vielä osaa liikkua täällä. Lupasin lähteä joku päivä oppaaksi, kierretään päivä kaupunkia. Kunhan nyt ensin saa loputkin tavaransa tänne siirrettyä. Tunnin verran juteltiin, ja tuntui siltä kuin vasta muutama päivä sitten oltaisiin viimeksi juteltu. Niin ne jotkut ihmiset ovat sellaisia, että pitkästäkin tauosta huolimatta tuntuu siltä kuin vasta oltaisiin viiimeksi tavattu.

KUN siitä sitten lopulta pääsin liikkeeseenkin asti, niin löytyihän sieltä näyttö. Ja kassalla hinta oli vielä kaksi euroa halvempi kuin hintalapussa :) Pari mulle sopivaa bussia huristeli ohi kun olin vasta kävelemässä pysäkille päin, enkä jaksanut jäädä odottelemaan seuraavia vaan lähdin jalkapatikassa kotiinpäin. Olihan se vähän hitaampaa matkantekoa kun oli iso näyttö mukana raahattavana mutta kotiin pääsin parin tauon kautta. Ihan heti en ryhtynyt näyttöä käyttöön ottamaan, vaan ensin piti hetki huilia ja sitten laittaa ruokaa, ja vasta illan pimeinä tunteina laittaa uusi näyttö paikalleen. Nyt on taas yksi tarpeeton näyttö odottamassa kuljetusta lahjoitukseen (tuli Win7-koneen mukana).

VIIKONLOPPU meni erästä lehteä taittaessa ja tänään vielä viimeistelin, huomenna lähtee painoon ja sitä kautta jakeluun. Päivällä soitteli pitkästä aikaa se naisihminen, jolle olin sitä syntymäpäiväjulkaisua kokoamassa, ja päivitteli kuinka paljon sitä aineistoa onkaan. Pähkäili että onnistuisikohan kopiokonetekniikalla, jos siitä saisi koottua jonkinlaisen leikekirjatyyppisen kirjan. En osannut antaa neuvoksi muuta kuin kokeilla miltä kopiot näyttää. Joissakin papereissa kun tahtoo sen toinenkin puoli paistaa läpi.

SÄHKÖPOSTIIN oli tullut tietoa siitä isosta kirjasta (originaali on yli 700 sivua), että painetaan Virossa. Siellä painon sivukoko on hieman pienempi kuin alkunperin suunniteltiin, eli mun pitää muuttaa kaikkien jo tehtyjen sivukokoa pienemmäksi. Huomenna olisi tarkoitus hyökätä sen teoksen kimppuun ja tehdä sitä koko viikko. Viikonloppuna menen taas puolison luo. Toinenkin viesti oli tullut, ja sielläkin on tulossa kirja (olen samalle kirjoittajalle samasta oppikirjasta tehnyt jo useamman version aina päivitysten jälkeen) ja se on melkoinen kuvakirja. Onneksi sillä ei ihan hengenhätä ole. Siksipä sanoinkin päivällä soittaneelle naishenkilölle, että jos vedän aikatauluni oikein tiukoiksi, niin saattaisin ehtiäkin tekemään syntymäpäiväkirjan, ellei kopionti onnistu. Mutta katsotaan kuinka siinä käy. Tahtoo tippua aina noita kirjoja yllättäen taitettavaksi, ja viime perjantaina tuli loogn suunnittelupyyntö ja sitä kautta tietysti seuraa käyntikortit, esitteet sun muut. Eli puuhastelua on loppuvuodeksi odotettavissa.

HUOMENNA ajattelin soittaa huoltomiehelle että pääsen käymään asunnollani hakemassa vähän lämpimämpää vaatetta. Ei oikein iltaisin ihan lyhythihaisella tahdo tarjeta. Samalla voin kurkata miltä kylppärissä näyttää, onko jo saatu kuivatettua saatikka valettua uusi lattia. Ajattelin että kaksi kuukautta tässä väistöasunnossa olen ja sitten soittelen työnjohtajalle että miltä se remontti näyttää, ellen ennen sitä pääse jo muuttamaan takaisin.

KAI sitä voisi vielä jotakin Netflixistä katsoa ennen peiton alle painumista. ■