bright.jpg

MITÄ jos toisesta maailmasta kotoisin oleva lapsi päätyisi maahan ja sen sijaan että hänestä tulisi koko ihmiskunnan sankari, hän olisikin jotain huomattavasti pahaenteisempää? Supersankarigenren päälaelleen kääntävä Brightburn ottaa käsittelyynsä Teräsmiehen syntytarinan ja muokkaa sen kauhuelokuvaksi, jossa maapallolle saapuneesta pojasta ei tulekaan sankaria vaan massamurhaaja.

BRIGHTBURN rakentuu kiehtovan lähtökohdan ympärille: mitä jos Teräsmies olisikin paha? Tulevan superpahiksen taustatarina on yksi yhteen Teräsmiehen tarina – maanviljelijäpariskunnan pellolle tipahtaa eräänä yönä avaruusalus, josta löytyvä pienokainen on kuin taivaanlahja lapsettomalle parille. Silmää Teräsmiehelle vinkkaillaan pojan sinisellä pyjamalla ja punaisella peitolla. Kaksitoistavuotissyntymäpäivien jälkimainingeissa alkaa latoon piilotettu avaruusalus kutsua poikaa vierasperäisellä viestillään, eikä aikaakaan, kun puberteettia lähestyvä poika saa huomata voimiensa kasvaneen. Samalla ikävä kyllä pojan pinna lyhenee sen verran, että pienikin vastalause saa hänet raivoihinsa – ja teiniangsti yhdistettynä supervoimiin on melko apokalyptinen yhdistelmä.

KUN Brightburnista ei sen kummempaa etukäteistietoa ollut, niin aluksi että jokin superpahis riehuu jossakin, mutta aika äkkiä tuli selväksi että elokuva keskittyy kokonaan pojan lapsuuteen, mikä ei silti ollut ollenkaan huono juttu. Muutama melkoisen hurja ja verinen kohtaus elokuvaan mahtuu, mutta muutoin elokuva keskittyy kuvaamaan kasvavan nuoren kasvukipuja ja perheen sisäisiä suhteita pohjustaen tulevaa.

ELOKUVALLE on luvattu jatko-osa huonoista arvosteluista huolimatta (elokuva oli aluksi Finnkinon ensi-ilta listalla mutta hävisi sieltä syystä tai toisesta). Varmaa julkaisuajankohta ei ole vielä varmistunut ohjaajan muiden ohjaustöiden johdosta, joten pitää jäädä odottelemaan.  ★★★ ■