putki.jpg

PARI päivää on ollut lomaa ja kyllä on kelvannut ulkona liikkua. Pakkanenkaan ei päivisin niin kovin korkeisiin lukemiin nouse, mutta yöllä ja varhain aamulla sitä on ihan kohtuullisesti (tänä aamuna -10 astetta kun puoliso lähti töihin).

EILISAAMUNA ei kello soinut, vaan päätin herätä kun herään. Tosin kun aurinko nousi sinisille taivaalle jo aamusella, niin sälekaihtimien välistä kajastava valo herätti ihan hyvissä ajoin. Pitänee alkaa taas käyttämään pimennysverhoja, jos haluaa aamulla nukkua pidempään.

EILEN en päivällä juuri mitään ihmeitä saanut aikaan, mutta eipähän sitä aina vapaapäivinä tarvitsekaan. Päivän ohjelmaan kuului kello 16 alkava kokous ja sen jälkeen vielä parin tunnin koulutustuokio. Lähdin jo iltapäivällä liikkeelle niin että sain nauttia keväisestä auringonpaisteesta ennen kokousta ja koulutusta. Kyllä oli mukava istua penkillä ja nauttia kahvit auringonpaisteessa ja tietää että aivan vielä ei ole kiire minnekään.

KOKOUKSEN ja koulutuksen jälkeen suuntasin kauppaan, niin että torstaita varten olisi sapuskan ainekset valmiina. Tuntuikin raikkaammalta kun markettiin kävelin ja olihan siellä taas jo seitsemän pakkasastetta. Päivällä vain muutama. Kaupasta lähti mukaan kaali, sipulia ja porkkanoita, TexMex-maustetta ja pikku täydennystä jääkaappiin. Koulutustapahtuman yhteydessä tarjottiin iltapalaa niin että ei tarvinnut kovin kummoisia alkaa kotona enää laittamaan. Laitoin iltakahvit ja katsoin pari jaksoa Locke & Keytä ennenkuin siirryin peiton alle kirjan seurassa.

TÄNÄKÄÄN aamuna ei kello soinut mutta aurinko herätti hyvissä ajoin. Kyllä pimennysverhot pitää kaivaa esiin kun ennusteen mukaan auringosta päästäisiin nauttimaan ensi viikon loppupuolelle saakka.

SÄHKÖPOSTIIN oli tullut viesti että yksi painotyö oli valmis ja voisin käydä sen noutamassa. Kuitenkin ennenkuin lähdin liikkeelle keitin soijan ja riisin valmiiksi, niin että kun ehdin ja pääsen takaisin kotiin on ruuanlaitossa yksi vaihe vähemmän odottamassa. Puolenpäivän aikaan kiepahdin kirjapainossa ja siitä sitten taas muutaman mutkan ja istumistuokion jälkeen ( — oli taas jäätävä istumaan ja ihailemaan keväistä päivää ja nauttimaan auringosta — ) käväisin tipauttamassa painotyön tilaajalle. Tiesin että ei ehtisi tänään hakemaan ja jääkin lomalle tältä päivältä, joten työ ei suotta loju painotalon nurkissa. 

JÄTETTYÄNI painotyön (ja kahviteltuani et vaihdettuani kuulumiset) suuntasin takaisin kotiinpäin. Siellä odotti keittiössä kaali kumppaneineen. Tänään nimittäin päätin tekaista kaalilatikon soijarouheesta. Soija, sipulit ja riisi pannuun paistumaan ja niiden siinä muhiessa kaalia pienimään. Mä en ymmärrä miksi se kaali pitäisi keittää ennen laatikkoon laittoa, kaalilaatikko saa makunsa kun se saa muhia miedossa lämmössä pitkään. Nopeutti valmistusta kun aamulla tein soijan ja riisin valmiiksi.

NYT alkaa olla kaalilaatikko sillä mallilla että kohta sen voi ottaa uunista pois ja kun se hetken ehtii jäähtyä niin pääsee maistamaan. Tuli sen verran iso vuoka sitä tehtyä että hyvin riittää pakkaseen ja siipallekin maistettavaksi. Ja tietty huomenna illalla kun se on ehtinyt tekeytyä jääkaapissa.

HUOMENNA on aamuvuoro eli tänä iltana aavistuksen aikaisemmin nukkumaan. Ja sitten on taas kolme vapaapäivää! Tässähän voi kohta vaikka alkaa tottumaan lomailuun. ■