pollo.jpg

KELLON soitua keittiöön juomaan vettä, kun aamukahvi ja koko aamupala oli kiellettyjen listalla tänä aamuna. Vilkaisu lämpömittariin: -25 °C! Piti hieraista silmiä ja katsoa uudelleen, sama lukema. Tälläisiä pakkasia ei vähään aikaan olekaan ollut. Ei muuta kuin paksumpi takki vaatehuoneesta esille, vaikka luulinkin ettei sille enää ole tarvetta. En jaksanut alkaa virittelemään jalkaa pyyhkeeseen ja muovipussiin suihkua varten (jalka pitää suojata kastumiselta toistaiseksi), joten aamupesu vain lavuaarin päällä. Jotensakin tuntui ettei millään lähde käyntiin, kun ei saanut kahvia. Arvelin että ulkona herää kunhan sinne pääsee. Siispä jo ennen seitsemää pysäkille ja ihailemaan punaisena rusottavaa taivaanrantaa. Kumma kyllä ulkona ei tuntunut yhtään kylmältä. Eri asia olisi varmaan ollut jos olisi tuullut.

LABORATORION odotusaulassa vuoronumero ja odottamaan. Mummoja ja pappoja oli siellä istumassa jo ihan kiitettävästi, minua ennen näytti olevan melkein parikymmentä jonossa. Mitä ne siellä heti aamusta tekee? No tietysti siksi että tuossa yhdentoista jälkeen he ovat kaupassa kassalla jonottamassa ja uudelleen neljän jälkeen. Ainakin sellainen mielikuva on tullut, että ruuhka-aikaan kaikki mummot eritoten ovat kaupassa. (Muistan kuinka Kauniit ja rohkeat aikoinaan alkoi Suomessa. Silloin oli hyvä mennä kauppaan ohjelman esitysaikaan, kun siellä ei todellakaan ollut ruuhkaa. Ja mun silloinen työkaverini ei koskaan vastannut puhelimeen ohjelman aikana, tai päästänyt vieraita sisään). Aikani siinä jonotettua tuli mun vuoro, ja viisi putkea otettiin tällä kertaa. Huomenna on käynti vastaanotolla, ehkä silloin kuule näistä jo jotain. Ja ehkä siitä viljelmän tuloksestakin. Eilenhän lääkäri kaiveli ja puristeli siitä haavasta näytteen. Laboratoriosta päästyäni suoraan keskustaan - tarkeni kävellä - ja kahvilaan. Kylläpä maistui kahvi hyvälle! Ja kun santsikupin sai halvemmalla niin perään vielä toinen. Vasta sitten tuntui siltä että alkaa herätä.

KUN lopultakin tunsin itseni heränneeksi, oli aika siirtyä koneen äärelle ja aloittaa ahertaminen. Otin työn alle sen kaukana tulevaisuudessa siintävän julkaisun, ja suunnittelmieni ja luonnosteni pohjalta aloin rakentaa uutta ulkoasua. Melkoisen nopeasti löytyi se mitä olin hakenut, kovin montaa elementtiä ei tarvinnut muokata, lisätä tai poistaa. Pistin elementit sivupohjille, ja sitten oli aika ryhtyä tekstiä tarkastamaan. Kun tuo edellinen julkaisu tuli aikoinaan tehtyä Pagemakerilla, ja nyt avasin sen tiedoston InDesignissa, niin tietenkään aivan kaikki ei ollut kohdallaan. Yllättävän hyvin kuitenkin oli teksti siihen noussut, kovin montaa kohtaa ei tarvinnut korjata. Samalla muutin julkaisun fontin yhdeksi ja samaksi eri leikkauksilla, edellisessä versiossa näytti olleen neljää eri fonttia. Tosin silloin mulla ei vielä ollutkaan käytössä tätä nykyistä fonttia, jota pyrin suosimaan mahdollisuuksien mukaan. Sillä kun voi laittaa leipätekstin 10 pisteellä, ja on yhtä hyvin luettavissa kuin aiemman version 12 pisteen fontti.

KIRJAN muutoshommat sujui niin helposti,että päätin ottaa työn alle sen erään nettisivuston kaksi työläintä ja samalla viimeistä osaa. Ensimmäisessä osassa piti kerätä kaikki sähköpostiosoitteet joita sivustolla on siellä sun täällä, ja laittaa kaikki yhdelle sivulle, niin että niitä ei tarvitse etsimällä etsiä, kun löytyvät yhden linkin takaa. Saatuani sen osan valmiiksi oheistöineen, siirsin sen palvelimelle ja samalla huomasin yhden, ei niin kovin usein näytettävän sivun merkistökoodauksessa virheen: kys2.jpg Ikävä ja inhottava vinoneliö kysymysmerkkeineenOnneksi korjaaminen ei ollut iso homma. Sitten oli jäljellä viimeinen osuus: 12-sivuinen PDF-tiedosto piti muuttaa www-sivuksi, muotoilut mahdollisimman hyvin säilyttäen. Tosin tekstin leveys tietysti pieneni, kun A4:ssa teksti juoksi osin laidasta laitaan, ja nettisivuilla sellaista ei pidä harrastaa. Ja sivujen ulkoasukin jo määritteli sen että teksti tulee huomattavasti kapeammalle palstalle. Tekstin tallentaminen PDF-tiedostosta TXT-tiedostoksi onnistui vaikeuksitta, tietenkin ylimääräisiä sisennyksiä ja tavuviivoja tuli tekstin sekaan. Tyylitiedostoon piti lisätä tätä yhtä sivua koskevia uusia määrityksiä (koko 12-sivuinen PDF-dokumentti tuli yhdeksi ainoaksi sivuksi), mutta kokolailla alkuperäisen näköinen siitä tuli asettelultaan. Suurin työ oli poistaa ylimääräiset välilyönnit, sisennykste ja tavuviivat. Hiukan toista tuntia meni kaikkinensa mutta sain senkin vielä iltapäivän nimissä palvelimelle. Nyt on se ruljanssi ohi lopultakin.

ILTAPÄIVÄLLÄ tuli viesti että risteilyliput ovat noudettavissa. Kello alkoi olla niin lähellä neljää, etten enää olisi ehtinyt sinne, joten laitoin vastausviestin että haen tällä viikolla joku päivä. Huomennahan mulla on aamupäivällä käynti siellä lekurin/haavahoitajan vastaanotolla, joten voisin sen käynnin jälkeen kiertää hakemassa ne liput. Maaliskuun alusta sitten ne jakoon, niin pääsee kansa karkeloimaan. Odottelin hieman että tänään olisi kuulunut siitä toisesta (postuumi-) kirjasta jotakin, mutta ei. Samoin iltapäivällä tuli sähköpostiin pieni päivityspyyntö eräälle sivustolle. Siellä olleen mainoksen poistin saman tien, kun sitä pyydettiin, mutta tekstimuutoksia en tänään enää ehtinyt. Tämänkin sivuston omistajan piti käydä tammikuisen reissuni jälkeen moikkaamassa, mutta eipä ole vielä näkynyt. Kuten ei myöskään sitä omakustanteen tekijää, joka myös oli tulossa käymään lomani jälkeen. Mutta eiköhän noistakin jossakin vaiheessa jotakin kuulu.

jalka.jpg

TÄLTÄ se pahimmillaan tuntui. ■