vap.jpg

NIIN on loma saatu päätökseen ja on aika orientoitua arkeen. Tampereelle tultua tuntui kuin olisi taas tullut toiseen kotiinsa. Matkalla tuli nähtyä sadetta ja aurinkoa, mutta Tampereella siitä ei ollut tietoakaan. Ja kun bussikin ajoi linja-autoasemalle niin hotellille ei ollut kuin kivenheiton matka. Hotelli olikin melkoisen täynnä, osasyynä oli varmasti Tammerfestien alkaminen seuraavana päivänä. Kun päivä oli jo kuitenkin aika pitkällä kohti iltapäivän loppua, mitään ihmeellistä ei sille päivälle ollut suunnitelmissa. Majoittumisen jälkeen kiertelyä Koskikeskuksessa ja illan ateriointipaikan miettiminen. Lopputulemana löysimme itsemme Raxista. Kummasti siellä syödessä tulee aina ähky olo vaikka kuinka yrittää kuinka vähän syödä.

SEURAAVA aamu olikin edellistä viileämpi, harmaa ja osin sateinen. Ja välillä puhalteli todella ilkeästi, niin ettei kovin kesäiseltä keli tuntunut. Enkä muuten muista milloin Ilveksen aamiaisella olisi ollut yhtä paljon ihmisiä kuin kuin oli tällä kertaa. Istumapaikka kyllä löytyi kunhan vain käveli tarpeeksi kauas tarjoiluista - varsinaisessa aamiaistilassa kun ei paikkoja ollut. Aamiaisen jälkeen päätettiin ottaa suunnaksi Vapriikki. Pienen neuvottelun jälkeen päädyimme ottamaan taksin allemme sillä sää ei innostanut kävelemään sinne. Eihän sinne kävellessä kovin kauaa olisi mennyt mutta matka siinä säässä tuntui silti liian pitkältä. Olipahan melkoisen edustava taksi joka hotellin pihaan ajoi, paremman luokan auto, ja kuski, nuori mies, tummassa puvussa, kauluspaidassa ja solmiossa. Selvisihän se sitten millaisen firman taksi meitä kuljetti. Kieltämättä oli hieman "arvokkaampi" olo verrattuna tavanomaiseen taksikyytiin.

VAPRIIKISSA eniten odottamani näyttely oli tietenkin Kielletty kaupunki. Valitettavasti vain ei ollut aivan niin mykistävä tai henkeäsalpaava kuin ehkä turhankin innokkaasti odotin. Toki ihailtavaa riitti muinaisissa käsityön taidonnäytteissä, mutta silti se jokin koko näyttelystä puuttui. Tämän näyttelyn jälkeen suunta kohti Pelimuseota, sillä muut näyttelyt olivat joko nähty liiankin moneen kertaan, ja osa esitteen näyttelyistä oli jo päättynyt. Olihan se mukava pelailla vanhoilla koneilla ja palata muistoissaan taaksepäin näiden koneiden ja konsoleiden aikaan. Vapriikin kahvio ja ravintola olivat niin täynnä että ettei edes tulllut mieleen jäädä sinne kahville vaan parempi oli etsiä kahvipaikka jostakin muualta. Soittelin meille taksin samasta firmasta jonka auto oli meidät Vapriikkiin kuljettanut (otin käyntikortin tulomatkalla), ja tällä kertaa tulikin upea pikkubussi meitä hakemaan. Taas mentiin herroina. Ajeltiin Koskikeskukselle suuntana Ståhlberg Home Bakery & Café. Siellä kun ei ole koskaan tarvinnut tarjoiluun pettyä.

SUUNNITELMISSA oli ajaa huristaa katujunalla Särkänniemeen mutta kun keli oli mitä, ei viitsitty lähteä palelemaan ensin junaan ja sitten Särkänniemeen. Vaihdettiin huvipuisto tavaratalokierrokseen. Mitään juurikaan ei tullut ostettua mutta olihan se mukava hypistellä ja katsella tavaroita. Ja sitten muutamalle oluelle kantapaikkaan eli Public Corneriin.

KOSKA ei ollut toiveitakaan päästä hotelloin ravintolaan syömään, löysimme itsemme Manhattan Steak Housesta. Sinänsä mukavaa että jo tiskille mennessä pitää tietää mitä aikoo tilata, joten ei joudu odottelemaan listaa ja sitten pähkäilemään sen kanssa. Pihvi oli iso ja perunoitakin oli ihan kunnolla. Ja vaikka annos oli iso, niin silti jaksoi vielä tilata kahvit ja omenapiirakan. Ei tullut ollenkaan sellainen ähky olo kuin Raxin käynnin jälkeen, ja tuli huomattavasti edullisemmaksi kuin hotellin ravintola. Illalla istuttiin Ukko Nooassa juomassa muutama tumma olut.

SEURAAVANA päivän oli ennen bussin lähtöä sen verran reilusti aikaa että menimme taas Public Corneriin aikaa tappamaan. Onnibussi tuli ajallaan asemlla ja matka meni aivan aikataulun mukaisesti. Pitkäjalkaiselle ei tuo Onnibussi ole kuitenkaan kaikkein mukavin tapa matkustaa. No takaa olisi saanut paikan/paikat joissa olisi hieman enemmän jalkatilaa, mutta kun haluttiin tällä kertaa keulille. Jos syksyllä lähdetään taas Tampereelle, niin tällä kertaa junassa ja mahdollisuuksien mukaan työskentelyhytissä.

YÖN yli viivyin omassa kämpässä, niin sai pyykit koriin ja siivottua mainospostin oven takaa pois. Perjantaina apteekin kautta kakkosasunnolle, jossa loppuloma menikin melkein kokonaan. Pari päivää käytiin viettämässä tuttavapariskunnan mökillä, vaikka mitään helteitä ei ollutkaan niin mukava siellä oli pihassa istuksia ja viettää kesäpäivää.

TÄNÄÄN sitten kotiin illan suussa, ja huomenna alkaa arki. Melkoisen varhain. Kello 9 pitää nimittäin olla jo sairaalassa.  Kieltämättä hiukan on perhosia vatsassa sen suhteen mitä tohtori sanoo. Selviää sitten. Ei murehdita sitä vielä. ■