TIISTAINA oli toimistopäivä. Uusi kone ja näytöt paikoilleen, ja sitten alkoi vanhasta koneesta sähköpostien ja osoitekirjojen siirto uuteen. Hieman tilannetta hankaloitti se, että vanhaa konetta ei enää saanut verkkoon, eli kaikki piti siirtää USB-tikulle. Tulostin/skannerikin (sellainen iso toimistoversio) piti saada toimimaan uudessa koneess, mutta kumma kyllä valmistajan sivuilta löytyi vielä ajurit Win10:iin, joten uutta ei tarvinnut lähteä liisaamaan. Huoltomies viimeksi käydessään totesi että on niin vanha malli että varaosiakaan ei enää löydy. Yksi paperiluukun sarana oli murtunut ja siksi paikalle piti kutsua huoltomies (kun on liisattu tulostin). Aivan sattumalla huoltajan laukusta löytyi sarana joka oli melkein yhteensopiva, eli saatiin luukku korjattua.
TIISTAI-ILLALLE oli kalenterissa myös talon kokous. Lähdin toimistolta sen verran myöhään että melkoista patikkaa sain painella ehtiäkseni. Aamulla sinne lähtiessäni pistin reppuun istutuslapion ja paperipussin, ja toimistolta palatessani tulin metsäpolun kautta ja siinä samalla kaivoin sitä lemmikkiä kassiin. Kotona laitoin lemmikit muovilaatikkoon ja ja sinne kunnolla vettä ja suuntasin kokoukseen.
KYLLÄ oli taas sellainen kokous ... Puheenjohtaja (PJ) alkaa olla sellainen vanha seniili horisko (noin nätisti sanottuna) että tahtoi mennä taas jankkaamiseksi. Mun olisi pitänyt siinä tietää kuinka paljon kukkia ostetaan ja mitä ne maksavat. Ja välillä hän intoutui muistelemaan kuinka hän on käynyt hakemassa kukat edellisvuosina. Muutaman kerran piti palauttaa keskustelu oikeille raiteilleen että saatiin päätettyä jotakin.
PIHASSA on asukkaiden käytössä useamman vuosikymmenen vanha keinu, ja nyt päätin että tänä kesänä se uusitaan. "Onhan siinä yksi lauta irti, mutta minä voin korjata sen". Onneksi kuitenkin ääntenenemmistö voitti ja tänä kesänä tulee uusi keinu pihaan. Rahaa meillä on reilusti kukkiin ja keinuun mutta silti se pitäisi jättää jostakin syystä käyttämättä. Ja kun meillä ei ole pakettiautoa pihassa niin lupasin selvitellä mistä sellainen saataisiin.
KESKIVIIKKONA oli aamulla kukkatoimitus pihaan siltä tutulta naisihmiseltä. Mä kun luulin että sieltä tulee pussi pari, niin sieltä tulikin viisi isoa kassia, ja kuulemma lisääkin saattaa olla tarjolla. Mutta mahtuuhan meidän pihaan. Kierreltiin siinä katselemassa tilukset ja juteltiin ihan kunnolla, kun ei olla aikoihin nähty.
LÄHDIN siitä sitten - kun olin vienyt kukat turvaan varastoon ja hakenut repun - kohti keskustaa kun olio treffit puolison kanssa. Viime aikoina on tullut niin paljon käveltyä ja kyykittyä siellä kukkapenkeillä että tällä kertaa menin bussilla.Sen verran ajoissa lähdin että ehdin selvitellä pakettiauton vuokraamista, ja kun se ei maksa kuin viitisenkymppiä per kolme tuntia, niin päätin että sellainen vuokrataan. Sitten suuntasin torille odottamaan puolison saapumista. Nautittiin munkkikahvit auringonpaisteessa ja kierreltiin kaupoissa hankkimassa tankkausta jääkaappeihin.
KOTIIN tullessa oli puheenjohtaja keinussa istumassa ja huitoi jotakin mutta mä tulin sisään purkamaan ostokset kylmään. Sitten vasta lähdin pihalle. PJ oli sillä aikaa hävinnyt siitä, mutta molemmat Kukkamummot olivat paikalla ja kun kysyivät että miten kukka- ja keinuasia etenee niin tietysti mä kerroin.
SITTEN pölähti PJ paikalle kuin myrskyn merkki. "Minulle olisi pitänyt kertoa ensimmäisenä!!!" Ja kun varovasti sanoin että mun piti viedä ruuat jääkaappiin niin sekin aiheutti jonkinlaisen kommentin että tyyliin "niin tietysti". Ja sitten kun vastasin siihen pakettiautokysymykseen, niin johan taas alkoi mesoaminen. Se on niin kallista! Tiistai-illan kokouksessa PJ kehuskeli kuinka hänellä olisi pakettiauto jonkin matkan päässä mutta ei hän viitsi sitä lähteä hakemaan. Ja mistäs niitä kukkia nyt sitten haetaan? Totesin että eilenhän se päätettiin, ja sitten hän alkoi paasata sitä kuinka yli 20 vuotta hän on tätä hommaa tehnyt ja kuinka hän on monet kerrat omalla autollaan ja ilmaiseksi käynyt hakemassa kukat sieltä. No ei tasan tarkkaan ole vaan kilometrirahat on aina saanut. Keinuun tuli eräs pariskunta ja lopulta pariskunnan rouva kyllästyi PJ:n jupinaan ja sanoi tälle suorat sanat. PJ vähän aikaa vänkäsi vastaan mutta siirtyi sitten sivummalle seisomaan ja lauleskelemaan, ja samalla tietysti kuunnellen mitä puhuttiin. Me siirryimme sujuvasti ihan muihin keskustelunaiheisiin ja PJ poistui paikalta sanomatta sanakaan.
NÄKI aivan selvästi kuinka PJ koki arvovaltaansa loukatun. Eikö hän enää olekaan talon asiat järjestyksessä pitävä henkilö? Ja tälläinen nuori kloppi (!) kuin minä uskallan sanoa hänelle vastaan! Kyllä keinussa istujat kaikki totesivat että nyt PJ loukkaantui. Jos moisistan pikkuasioista pitää vetää palkokasvi juurineen sieraimiinsa niin siitä vaan Ja vuosikaudet on PJ toitottanut että kyllä joku muu saisi jo alkaa hoitaa virkaa mutta joka syksy hän vain änkeää itsensä sille pallille. Tänä syksynä asiaan tulee muutos jos minusta on kiinni. Itse en sille pallille välttämättä halua, mutta kunhan joku joka ymmärtää että ei se PJ:n titteli tee jumalaksi. Illalla kävin vielä istuttamassa lemmikit kukkapenkin reunaan. Levitköön siitä nurmikolle.
TÄNÄÄN oli vuorossa niiden eilen tulleiden perennojen istutus. Osa meni siihen uuteen kukkapenkkiin ja värimintulle piti rakentaa oma kaukalo jonka se saa täyttää ennenkuin lähtee leviämään. Sen leviämistä on sitten hillittävä ja hallittava ettei leviä väärään suuntaan. Samoin pikkusydämille oli rakennettava oma laarinsa sen kahdeksan metriä pitkän kukkapenkin laidalle. Pikkusydänkin kun leviää ihan kiitettävän tehokkaasti. Mutta sekä mintulle että sydämelle valikoin paikat niin että ne saavat levitä sinne pihlajan juurelle.
TAVALLISEEN tapaansa PJ teki kierroksiaan pihamaalla ja näki mut siellä kukkapenkeissä häärimässä, mutta ei tullut lähellekään. Tavallisesti hän on käynyt jututtamassa "herra puutarhuria" mutta ei tänään. Ja kun kävin hakemassa työkaluja, niin hän ei edes sopinut samalla ovenavauksella käytävään. Kyllä aikuinen mies jaksaa kiukutella kuin pahainen kakara!
MENIHÄN siellä pihamaalla taas melkoinen tovi kun piti rinnettä kaivaa ja kehikoita rakentaa, ja iltapäiväkahvitkin join vasta puoli neljän aikaan. Jos siinä välillä olisin käynyt kahvilla niin olisi pitänyt roudata kaikki työkalut talteen ja sitten taas takaisin. Ja olihan nautinto sitten suurempi kun sai istua nojatuolissa ja juoda kaikessa rauhassa kahvinsa (tietty ensin piti käydä suihkussa sisääntullessa). Kun olin kahvitellut ja hetken huilahtanut lähdin Lidlillä käymään. Sinne kävellessä katselin kuinka taivaalle alkoi kertyä tummia pilviä. Ja olihan tänne luvattu sateen saapuvan iltayhdeksän aikaan.
EI se ennuste paljoa heittänyt. Puoli yhdeksän alkoi sataa. Ja onhan tässä jo ollut pari melkoisen kuumaa viikkoa, eli sade oli enemmän kuin tervetullut. Ja ainakin vielä sataa maltillisesti eli ehtii hyuvin imeytyä tuohon kuivaan maahan.
VIELÄ olisi iltakahvin paikka ja jakso pari Daredeviliä ja sitten voisi lähteä oikomaan kroppaansa. ■
Kommentit