...SADETTA nimittäin. Tiistaiaamu valkeni harmaampana kuin edeltäjänsä, mutta lämpimänä ja kuivana. Sen verran raskaina roikkuivat pilvet taivaalla jo aamusta alkaen, että sadetta oli odotettavissa. Onneksi kuitenkin aamulla pääsi kuivana menemään.
ILTAPÄIVÄLLÄ kahden aikaan kun tuskailin sen ikuisuusprojektin korjausten parissa, alkoi kuulua pientä pisaroiden rummutusta ikkunaan. Lähempänä kolmea sade alkoikin sitten oikein kunnolla. Välillä tuli niin että maa ropisi (no en kyllä ollut kuuntelemassa) ja välillä taas vähän maltillisemmin. Jostain kaukaa kuului ukkosen kumu mutta ainakaan tällä kertaa ei kunnon ukonilmaa täälläpäin näkynyt. Tuuli kyllä tempoi puita siihen malliin että odotin jonkun napsahtavan poikki. Sadetta kesti alkuiltaan asti, eli ihan kuivin jaloin ei päästy. Eikä kyllä ollut sateenvarjoakaan mukana.
KIRJAN korjausten kanssa olikin vääntämistä kun kuvia siirreltiin sinne sun tänne, ja entisetkin kuvat piti yrittää satuttaa osumaan edes likimain entisille paikoilleen. Pahimmoillaan kuvat siirtyivät melkein 10 sivua kohti luvun alkupäätä, ja kun tälläinen kuvan siirto tuli vielä vastaan melkein korjausten lopussa niin saihan siinä veivata useampaan kertaan ennenkuin kaikki oli kutakuinkin kohdallaan. Päivän lopuksi uusi PDF-tiedosto oli taas Dropboxissa ladattavana. Illalla seikkailin telkun kanavilla ja tarjontaan turhautuneena painuin kirjan kanssa sänkyyn. Sain sen lopultakin luettua, vaikka tarinan edetessä tarinan aloittaneet tapahtumat tuntuivatkin jääneen sivuseikaksi kaikkien muiden juonenkäänteiden joukossa.
TÄNÄ aamuna aurinko kurkisteli jo varhain lähes siniseltä taivaalta ja oli taas lämmintä. Aamulla eilisen sateet tuoksuivat vielä ilmassa, tai sitten yölläkin oli satanut mutta sitä en huomannut.
TÄNÄÄN oli vuorossa kaikkien pienten sekalaisten töiden vuoro, niin että pikkuhommatkin on tehty ennenkuin jään lomalle. Illalla oli kevätkauden viimeinen kokous, seuraava on vasta joskus elokuussa joten tässä saa hetken aikaa hengähtää siitä hommasta. Huomisaamuna lähden juhannuksen viettoon, ja lopetan sen jo perjantaina kun puoliso menee töihin. Eipä tuon lyhyys haittaa kun kohtahan on loma ja Tampere kutsuu, niin ei tarvitse aikatauluttaa niin tarkkaan tulojaan ja menojaan. Sen kun vaan on, tekee jos huvittaa. Ellei niin sitten ollaan vaan. ■
Kommentit