shadow.jpg

No johan oli. Yhtään ainutta kiiretyötä ei tullut tänään, joten sain rauhassa tehdä ne kaikki pikkuhommat jotka odottivat vuoroaan. Ihan mukava niin. Sain sähköpostin siistittyä ja siirrettyä väliaikaiselta työlevyltä valmiit hommat arkistolevylle talteen.

Päivällä kävi mielessä että joko ensi viikolla olisi mahdollisuus hoitaa pihan puutarhapenkkiä. Pitäisi ainakin reunustaa osa siitä kun viettää niin jyrkästi alaspäin heti penkin reunasta, ettei kaikki multa valu pitkin rinnettä kaatosateella. Samalla saisi ruusulle lisää multaa juureen. Sen ruusunhan toin yhden kaverin pihasta kun ei se siellä ehtinyt kuin vissiinkin  neljä kuukautta olla, kun oli kaverin pakko muuttaa. Hieman silloin syksyllä askarrutti miten se siitä siirrosta selviää, mutta se on viihtynyt tuolla penkin päässä todella hyvin.

Huomenna pitää aamupäivällä käydä konditoriassa hakemassa pari jotakin herkkuleivosta, kun kirjan hakija tulee päivällä hakemaan kirjansa. Harvemmin mä näin saatan projekteja päätökseen, mutta tämä oli sellainen erikoistapaus. Ja onhan mut jo kutsuttu kirjan julkkareihin kesällä. Varmaksi en ole vielä uskaltanut luvata että pääsen/ehdin sinne, mutta pidetään sitä yhtenä vaihtoehtona mahdollisimman pitkälle asti.

Ja tottakai tänään satoi. Sellaisia yllättäviä sadekuuroja jotka alkoivat kuin nappia painamalla ja loppuivat samalla tavalla. Eli sateenvarjo piti olla mukana koko ajan. Ei ollut mitään uutta.


Päivällä tuli STTK-lehti, jonka päätoimittajan kirjoitukseen yhdyn täysin:

"Työttömän kannustaminen saa uutta puhtia, jos ja kun työministeri Jari Lindströmin (ps) viikko sitten esittelemä ideat astuvat voimaan.

Työttömän on tulevaisuudessa esimerkiksi otettava vastaan kokoaikatyötä, jossa palkka on pienempi kuin työttömyyskorvaus. Eli LIndströmin mielestä piisaa, jos palkka on peruspäivärahan suuruinen. Jos omistaa auton, sitä on käytettävä oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle ulottuvaan matkaan. Työtä on otettava heti vastaan, vaikka sillä ei olisi tekemistä oman alan tai osaamisen kanssa.

Kun ihminen on työtön ja kyykyssä, on lupa ajatella, että hän haluaa kyykystä ylös, töitä ja toimeentuloa. Mikään edellä kuvatuista asioista ei kuitenkaan tuö Suomeen yhtäkään uutta työpaikkaa.

Sillä siitä tässä kasvavassa työttömyydessä on myös kysymys: meillä ei ole työpaikkoja ja nykyisiäkin häviää koko ajan. Kokonaisia ammatteja häviää eikä ihan kaikista työttömistä saada digitalisaation luomien uusien töiden taitajia. Ehdotukset kuulostavatkin monen työttömän korvissa komennolta: kyykkyyn – alas!"

Mikäs hätä herra LIndströmillä on? Sen kun istuu leveällä perseellään tekemättä mitään järkevää. Sääliksi käy niitä työttömiä joita TE-toimisto alkaa kyykyttää jos tuo laki tulee voimaan.


Illalla oli onneksi sen verran taukoa sadekuuroista että pääsin käyttämään mattoja ulkona. Vielä en ole uutta imuria ehtinyt/jaksanut/viitsinyt käydä ostamassa, kun entiseen jeesusteipattuun on vielä useampi pussi jäljellä. Olohuoneen matto pitäisi kiikuttaa pesulaan, mutta se painaa sen verran että ilmeisesti taksikyyti olisi sen kuljetukseen paras. Jos innostuisi niin voisi maanantaina viedä sen, eiköhän ne mun loman aikana saisi sen pestyä. Mutta jätän ensi viikon puuhastelut vielä kokolailla avoimiksi. ■