laudatvuo.jpg

HERÄTESSÄ aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Sitä myöten päivän agenda oli selvä: pihalle ja kukkapenkkien kimppuun. Kun sain nautittua kiireettömän aamupalan ja itseni näyttämään likimain ihmiseltä, painuin ulos. 

ENSIMMÄINEN tehtävä pihalla oli pelastaa piharemontinalle jäävästä pienemmästä kukkapenkistä ne muutamat kukat jotka sinne olivat nousemassa ja sen jälkeen penkin rajaukseen käytetyt lankut. Kannoin lankut metsän reunaan odottamaan pääsyä takaisin reunustamaan kukkapenkkiä. Istutin ne muutamat kukat sinne rinteeseen, ne kun olivat vain kuunliljoja ja orvokkeja ja saavat niin muodoin siinä rinteessä levitä ihan niin paljon kuin haluavat.

ISTUTUKSEN jälkeen oli rikkaruohojen kitkemisen aika rinnepenkistä. Vielä oli enimmäkseen juolavehnää, mutta ehtiihän siihen kesän aikana muutakin tulla. Siinä kitkiessä ja kaapiessa näkyi kuinka minttu ja onnenapila olivat nousussa, ja aivan alimmaisessa välikössä olevat kuunliljat. Kalliokielo puhkeaa kukkaan aivan lähipäivinä, sen lähellä pari muutakin kuunliljaa olivat jo nousseet aivan kunnolla. Kun sain kitkettyä kaikki välit, kylvin kesäkukan siemenet penkkiin.

KUN jo jonkin aikaa sitten hankin sen nurmikon ilmaimen/sammaleen poistajan, päätin ottaa sen kokeiluun. Voi hyvät hyssykät miten se irrotti sammalta yhdellä vetäisyllä. Sitä kun vetelin itseeni päin ja työntelin taas poispäin, niin hetkessä oli melkoinen sammalröykkiö nurmikolla. Kun kuitenkin oli vielä ainakin se pajuhäkkyrä laitettavana ja pyöreä kukkapenkki tehtävänä, piti lopettaa se sammaleen poisto ja sirtyä ylemmäs uurastamaan. Siinä sammalta poistaessa Kukkamummo I tuli pihalle ja ilmoitti ryhtyvnsä kuokkimaan pitkää penkkiä.

RYHTYESSÄNI kaivamaan sille pyöreälle penkille paikkaa huomasin hyvin äkkiä että lapiota ei siinä tarvittu. Multaa oli ehkä viitisen senttiä ja sen alla soraa. Nurmikon sitoma multa oli helppo nostella pois ja sitten vain kauhoa sitä soraa. Varmuuden vuoksi kauhoin lähes kymmenen senttiä soraa pois. Vaikka mulla olikin pari multapussia vielä jemiksessä, päätin kuitenkin hakea kuopan pohjalle siitä auki kaivetusta kukkapenkistä ensin multaa. Joku olikin siirtänyt kotikärryt jonnekin, joten piti turvautua nkastelusaaviin ettei lapiollinen kerrallaan tarvinnut kantaa. Kyllä se saavi painoi kiitettävästi kun oli puolillaan kosteaa multaa sain kuin sainkin sen kuskattua sinne tulevan pyröeän penkin luo. Saavin multa riitti sinne pohjakerrokseksi ja sitten painoin sen häkkyrän niin syvälle kuin se suostui painumaan ilman isompaa väkivaltaa. Säkillinen uutta multaa siihen vanhan päälle, ja juuri oikein oli mitoittanut mullan määrän. Sitä tuli juuri sopivasti. kaksi pussia tuoksuherneen siemeniä sen häkkyrän juurelle ja sisäpuolelle ja mullan taputtelu. 

SIINÄ välissä kävin kaivamassa ylös ne muutamat liljat jotka olivat pitkään penkkiin nousseet, niin että kukkamummo sai kuokittua koko penkin mitan. Kukkamummo totesi hommien riittävän tältä päivältä, jakin lupasin lopettaa heti kun saan ne liljat istutettua uuteen paikkaan, ja hieman vettä nille ja runsaammin sille tuoksuherneistutukselle. Ja tietty joku oli piilottanut/varastanut kasteluletkun liitoskappaleen niin että en saanut letkua seinään. Piti kiikuttaa kastelukannulla vettä, vaikka kaavailin että täyttäisin samalla mullan kuljetukseen käyttämäni kastelusaavin. kannoin pari kannullista vettä ja sitten keräsin työkaluni ja siirryin sisälle päästäkseni suihkuun, lähikaupassa käymään ja ruuanlaittoon.

VIELÄ jäi ruusupensaan alle laitettavaksi pussillinen multaa ja huomenissa katsastan torilla joko siellä olisi köynnöskrassin taimia. Jos löytyy niin niitä lähtee mukaan sellainen 10 -15 kappaletta. Osa menee ruusun alle kivutakseen ruusua pitkin ylös ja osa viime syksynä tekemääni laatikkoon josta ne säleikön kautta pääsevät jatkamaan ylöspäin kohti tuijan latvaa. Kunhan taas kukkivat niin meillä on kesäinen "joulukuusi". Ensi viikolla on siivoustalkoot ja pari päivää myöhemmin kukkien istustustalkoot. Haluan kuitenkin että krassit ovat jo siinä vaiheessa paikoillaan.

NYT kyllä huomaa että oli ulkona ahertamassa koko päivän, ja kasvoillakin näkyy että auringossa on oltu. Ajattelin kuitenkin vielä laittaa kahvit ja katsoa jotakin. Huomenna ainakin sirpin ja kukkakeppien hankinta. Metsän reunassa kasvaa komea ruusu jonka juurelta ja edestä ajattelin vetäistä sirpillä kasvillisuuden pois, niin että ruusu näkyy kun kuljetaan koko kesä takaovien kautta. Ja näkyyhän se kauemmaksikin kävelytielle. Kukkakeppejä tarvitaan pitkässä penkissä, kun kehäkukat kasvavat riittävän korkeiksi niin laitetaan langat molemmille puolille niin eivät kaadu muiden kukkien päälle.

MUTTA nyt kahvia (vaikka se toimiikin tehokkaana unilääkkeenä). ■