xray.jpg

AAMUN varhaisina tunteina heräsin siihen, että joku poltteli avotulta jalkani päällä. Tai ei oikeasti mutta siltä se taas tuntui. Piti nousta, laittaa valot ja katsastaa jalkaa. Jalkaterä oli turvoksissa ja punoittava. Samalla tavalla kuin oli silloin kerran aiemminkin. Piti siirtyä nojatuoliin ja avata ikkuna, niin että lattiaa pitkin kulkeva kylmä ilma helpotti ja poltetta. En jakasnut ryhtyä virittelemään pakastepussi-pyyhe-virityksiä. Viileä ulkoilma rauhoitti jalkaa, joten kiskoin huovan niskaani ja asettauduin nojatuoliin nukkumaan. Ja siitä heräsin kellonsoittoon.

TÄNÄÄN oli taas vuorossa käynti haavahoidossa. Hoitajakin näki yhdellä silmäyksellä että jalka oli turvonnut, ja päätti pyytää lääkäriä vilkaisemaan jalkaa. Lääkäri oli sitä mieltä että saattaa olla ruusu (Ruusu eli erysipelas on ihon ja ihonalaiskudoksen nopeasti alkava ja etenevä bakteerin aiheuttama tulehdus, jonka tavallisin aiheuttaja on streptokokki-ryhmän bakteerit, joskus harvemmin staphylococcus aureus-niminen bakteeri.) Otettiin haavasta bakteeriviljelmä ja laitettiin vaihteeksi hopeaside ja määrättiin kahden viikon antibioottikuuri.

MYÖS toinen lääkäri kävi katsastamassa jalkaa, ja päätti että varataan mulle kiireaika keskussairaakan verisuonikirurgian polille. Aika tulee seitsemän päivän sisällä, oli sitä mieltä että tätä ei voi sen kauemmas laittaa. Ilmoitus ajasta tulee sitten joko tekstiviestinä, soittavat tai laittavat kirjeen. Pahimmassa tapauksessa jalalle tehdään varjoainekuvaus että nähdään kuinka se veri siellä jalkaterässä kulkee. Mitä tekevät ja mitä tutkivat selviää sitten kun pääsen sinne kirralle.

NYT kun tämän jalan kanssa näyttää olevan kaikenlaista, niin mun oli pakko perua se huhtikuinen Tallinnan matka. En mä voi näin kipeän jalan kanssa lähteä sinne, kun aika siellä menisi hotellihuoneessa tai baarissa istuen. Ei onnistuisi kiertokävely Vanhassa kaupungissa, vaikka olisi siellä ollut mukava kuljeksia kiireettä, kun koko lauantai olisi ollut aikaa. Soittelin peruutuksen ja ilman ongelmia saan matkan hinnan takaisin.

JOUDUIN myös ilmoittamaan varajäsenelleni että josko pääsisi paikkaamaan mua keskiviikon kokoukseen. En mä pysty siellä istumaan kun kenkä puristaa tuota jalkaa. Tai sitten pitäisi olla ilman kenkää kokouksen ajan. Joten lienee viisautta olla kotona lepuuttamassa jalkaa, varsinkin kun sitä keskiviikkona taas kaivellaan ja ronkitaan.

PITÄÄ vielä etsiä joku leffa katsottavaksi, ellen sitten ota hyllystä jotain. Vilkaisen kuitenkin ensin mitä netistä löytyy. Huomenna alkaa kämppien määräaikaistarkastus, ja muistin soittaa että keskiviikkona en päivällä ole kotona. Laittoi sinne tiedon että vasta iltapäivällä olen paikalla, joten sovittakoot käyntinsä sen mukaan että olen paikalla. Onneksi edes sain paikat siistiksi ennenkuin tuo jalka alkoi noin pahasti vihoitella. Nytkin kylmä ulkoilmaa rauhoittaa sitä mukavasti, kun voi istua läppärin kanssa avoimen ikkunan äärellä. ■