mita2.jpg

XIV

LÄÄKÄRIN JA HOITAJATTAREN VALINTA

Tärkeä neuvo.  —  Täydellinen luottamus on aivan välttämätön.  —  Siisteys.  —  Vaimon pitää saada määrätä tässä kohden.  —  Mieltymys ja luottamus.  —  Hoitajatar.  —  Lääkäriltä on kysyttävä neuvoa.

Lääkärin, joka on läsnä synnytyksessä, on välttämättä oltava joka suhteessa täysin sopiva hänelle uskottuun vastuunalaiseen tehtävään. Tietysti on aina sopivinta ja miellyttävintä kääntyä perheen kotilääkärin puoleen, joka useimmiten on läheinen perheen ystävä ja tuntee sen olot hyvin. Mutta on eräitä seikkoja, jotka voivat tehdä kotilääkärin vähemmän sopivaksi. Niin tärkeässä tapauksessa on huomio yksinomaan kiinnitettävä kysymykseen: »haluanko tuona koetuksen hetkenä juuri tämän miehen auttamaan ja voinko niin täydellisesti luottaa häneen, että levollisesti jättäydyn hänen käsiinsä?»

Valitkaa sentähden lääkäri, johon voitte täydellisesti luottaa. Mutta siinä ei ole vielä kyllin. Hänen koko olemuksensa täytyy olla sellainen, että jo hänen pelkkä läsnäolonsa vaikuttaa rohkaisevasti ja herättää luottamusta. Niinhyvin lääkärin kuin hoitajattarenkin valinta pitää jättää synnyttäjän itsensä tehtäväksi, sillä hänen mielentilastaan riippuu niin paljon. Joskus on huomattu vaikean synnytyksen suorastaan johtuneen siitä, että synnyttäjä on ollut tyytymätön lääkäriinsä. Kokenut, vakava ja lämpimästi uskonnollinen lääkäri on luonnollisesti aina suositeltavin. Ihminen ei ole koskaan niin lähellä ajan ja iankaikkisuuden rajaa kuin synnytystuskien vakavina hetkinä, ja nuorelle naiselle on arvaamattomaksi lohdutukseksi ja avuksi tieto, että hänen maallinen auttajansa luottaa lujasti suureen taivaalliseen lääkäriin sekä voi tarpeen vaatiessa kiinnittää hänenkin ajatuksensa ja luottamuksensa tuohon auttajaan.

Hoitajattarenkin valinnassa on noudatettava mitä tarkinta harkintaa. Älkää luottako kenenkään vieraan suosituksiin, vaan muodostakaa oma mielipiteenne. Teitähän asia lähinnä koskee, ja itse voitte siis sopivimmin ratkaista sen. Kysykää lääkäriltänne, voiko hän suositella jotakin hoitajatarta, käykää itse puhuttelemassa häntä tai kutsukaa hänet luoksenne, tarkatkaa visusti hänen käytöstään ja tapojaan ja miettikää tarkoin, minkä vaikutuksen hän on teihin tehnyt, ennenkuin teette valintanne. Muistakaa, että tuo henkilö tulee olemaan parin viikon ajan tai kauemminkin aina läheisyydessänne, ja että viihtymyksenne, hyvinvointinne ja mielenrauhanne riippuu hänestä mitä suurimmissa määrin. Ellei hän heti ensi näkemältä tee teihin miellyttävää vaikutusta, voitte olla melkein varma siitä, että hän myöhemmin saattaa käydä teille suorastaan vastenmieliseksikin.

Ennen kaikkea hänen on oltava hyvin siisti ja huolellinen, eikä hänellä saa olla mitään silmiinpistäviä erikoisuuksia tavoissa enempä kuin puvussakaan. Hänen äänensä pitää olla lempeä ja hiljainen ja koko hänen olemuksensa levollinen ja luottamusta herättävä. Hän ei saa olla liian jyrkkä, mutta ei myöskään liian taipuvainen. Sanalla sanoen, hänen täytyy osata herättää arvonantoa ja saada hoidokkinsa itseään tottelemaan. Hoitajattaren puolestaan ei pidä totella muita kuin lääkäriä. Tarvinnee tuskin mainitakaan, ettei hän saa käyttää narisevia kenkiä, kahisevia alusvaatteita, ja että hänen on kartettava räikeitä värejä ja turhanpäiväisiä koristuksia. Rauhallisen arvokkuuden, itsehillinnän, vakavuuden ja yksinkertaisuuden on luotava leimansa hänen koko olemukseensa.

Ulkomuoo ei sinänsä merkitse yhtään mitään, mutta ystävälliset, miellyttävät kasvot ja ilmeikkäät silmät tuntuvat epäilemättä aina hauskoilta. Saattaa sanoa, että kuta miellyttävämpi, hienompi ja älykkäämpi, kuta naisellisempi sanan parhaassa merkityksessä hoitajatar on, sitä paremmin hän voi täyttää vaikean tehtävänsä. Älykyyttä ja hienotunteisuutta hän tarvitsee moisissa olosuhteissa enemmän kuin konsanaan voidakseen täyttää kaikki ne vaatimukset, joita tiukasti arvosteleva kolmikko, mies, vaimo ja lääkäri, hänelle asettaa. Tarvitseepa hän niitä vielä voidakseen suojella potilastaan ulkonaiselta mielipahalta ja häiritseviltä vaikutuksilta, ja varsinkin tämän omilta, usein järjettömiltä toivomuksilta. Hän on vastuussa sekä äidin että lapsen tarkoituksenmukaisesta hoidosta, ja hänen mielipiteeseensä anoppi, äiti ja muut omaiset ja sukulaiset aina lopuksi vetoavat. Jos hän on heikko, epäröivä ja horjuva tai sitten äänekäs, kopea ja käskevä, hän ei voi koskaan saavuttaa sitä vaikutusvaltaa eikä sitä luottamusta, jotka ovat välttämättömiä, jos mieli hänen kunnolla voida täyttää tehtävänsä.

Aivan välttämätöntä on myöskin, että lääkärin ja hoitajattaren välillä vallitsee hyvä sopu. Muuten oikea yhteistoiminta käy heille mahdottomaksi. Lääkäri on ja hänen täytyykin olla ylin määrääjä, ja hoitajatar on hänen, kylläkin itsenäinen ja ajatteleva, mutta samalla kuuliainen ja hänen  tahtoonsa alistuva apulaisensa. Hoitajatar ei saa toimia oman päänsä mukaan välittämättä lääkäristä, paitsi milloin aika on niin täpärällä, ettei hänä ehdi kysyä tältä neuvoa. Hänen täytyy myöskin ymmärtää ja osata arvostella, mikä hänen tehtävänsä on lääkärin avustajana. Jossakin määrin hänellä töytyy välttämättä olla sellainen »sotapäällikön katse», joka salaman nopeasti käsittää tilanteen vaatimukset, ja kyky tarttua ripeästi toimeen. Ennenkaikkea hänen on toimitettava kaikki tehtävänsä niin hiljaa ja huomaamatta kuin mahdollista.

Moni ehkä ihmettelee sitä vaatimustani, että jos mieli hoitajattaren olla todella sopiva toimeensa, hänen on oltava myöskin keittotaitoon perehtynyt. Hänen pitää osata itse valmistaa tai ainakin neuvoa muita valmistamaan hoidettavalleen helposti sulavia, terveellisiä ja maukkaita ruokalajeja, ja ennen kaikkea hänen tulee osata asettaa ruoka tarjolle siististi, miellyttävästi ja houkuttelevasti sekä vain sen verran kerrallaan, että potilas haluaa lisää. Toipilaaseen nähden tämä on tärkeämpää, kuin voi aavistaakaan se, joka itse ei ole kokenut sitä.

Hoitajatar ei saa olla lavertelija, eikä lörpöttelijä. Hänen pitää osata lukea hoidettavalleen ja keskustella hänen kanssaan, mutta ei koskaan puhella joutavia. Kuta enemmän hän tuntee kirjallisuutta ja ihmisiä, kuta sivistyneempi, ajattelevampi ja järkevämpi henkilö hän on, sitä hauskempi ja hyödyllisempi hänen seuransa on teille.

Ajattelette kai, että on vaikeaa saada sellaista hoitajatarta? Ei suinkaan. Heitä on varsin paljon, vaikkei heistä ehkä paljoa tiedetä ei pidetä heitä oikeassa arvossaan. Kun yleisö vain osaa vaatia hoitajattarilta sellaisia ominaisuuksia, se kyllä saa mieleisiään. ■