En muista että olisin koskaan tähän aikaan vuodesta ollut näin alakuloinen. Vaikka ulospäin näyttelenkin vahvaa, olen oikeasti todella herkkä ihminen. Ja nyt muutaman kuukauden sisällä on tapahtunut kaikenlaista: kaksi kuolemantapausta, todella läheiseksi tulleen työkaverin sopimuksen jatkumisesta ei ole varmuutta, ja vielä jos hän muuttaa pois. 

Kyllä mä tiedän että on hullua pitää työkaveristaan niinkin paljon kuin mä pidän, mutta Hän on vain jotakin niin erilaista mitä olen koskaan ennen kohdannut. Viikonloppuna kerroin että vaikka pidänkin hänestä paljon, en ole häntä sänkyyni vonkaamassa. Hän on vain siinä mielessä hiljainen, ettei avautumistani sen pahemmin kommentoinut mutta ei myöskään käyttäytynyt mitenkään torjuvasti töissä. Välimme vaikuttivat olevan entisellään.

Nyt pitää vain odottaa ja toivoa että sopimus jatkuu ainakin muutaman kuukauden ja ettei muuttoakaan tapahdu.