giphy.gif

PERJANTAITA vasten yöllä olin juuri ehtinyt sammutta avalot ja kömpiä peiton alle kun kuulin kuinka sade alkoi rummuttaa ikkunapeltiä. En viitsinyt enää lähteä katsomaan millainen keli siellä on, näkisinhän mä sen aamulla.

PERJANTAIAAMUNA yllätys olikin melkoinen verhot avattuani: taivaalta sateli lunta, ja oli sadellut näköjään jo jonkin aikaa sillä kuusen oksat olivat lumivaipan alla. Aamupalan nauttimisen jälkeen jäin odottelemaan että lumisade loppuu, sillä sen verran reippaasti sitä tuli että ei sinne sekaan halunnut. Iltapäivän puolella sade sitten loppui ja mä pääsin lähtemään kauppaan. Sateen loppumisen myötä lämpötila nousi ja lumet kaikkosivat hyvin nopeasti kuusten oksilta. Maasta se oli sulanut jo melkein heti sadettuaan, ettei onneksi jäänyt kiusaamaan meitä kevään odottajia. Kotiinpäin kävellessä parisenkymmentä metriä ennen kotipihaa alkoi ropista rakeita, mutta se oli ihan sellainen ohimenevä muistutus että tälläistäkin olisi tarjolla. Meni kuitenkin sen verran myöhään paluu etten enää viitsinyt lähteä pihatöihin ja olihan se maa melkoisen märkää.

EILISAAMUNA oli poutaa mutta ei vielä kovin lämmintä. Niinpä kulutin aamupäivän katsellen telkkarin hömppää ennenkuin painuin pihalle. Ensin kävin katsastamassa sen pienemmän kukkapenkin tilan: se oli vielä aivan umpijäässä eli sille ei tarvinnut tehdä mitään. Se on varjoisemmassa paikassa joten ei ole vielä päässyt sulamaan.

VAIKKA pitkä kukkapenkki onkin jo käännettävässä kunnossa, niin sen annan odottaa vapulle asti. Sen sijaan otin lapion ja työstin sen keinulle johtavan polun tasaiseksi aiemman joka suuntaan kallellaan olleen polun sijaan. Ja samalla nostin polulle aiemmin keinun edessä olleet betonilaatat, niin että märilläkään keleillä ei tarvitse multavellissä kävellä. Ja kun siinä kuitenkin kävellään pitkin kesää niin aivan turha siihen on nurmikkoa kuvitella edes nousevan.

KYLLÄ siinä sitä polkua kunnostaessa samalla silmäilin sitä kohtaa johon se aita tulee mutta pysyin lujana enkä edes kaavaillut että jotain siihen jo tekisin. Sen sijaan kannoin työkalut pois ja tulin sisään iltapäiväkahveille. Vähän aikaa pähkäilin ryhtyisinkö siivoamaan vai jättäisinkö sen alkuviikolle, ja päädyin siihen tulokseen että mitä sitä suotta siirtämään kun se edessä on kuitenkin. Siispä mattojen kanssa pihalle, piiskausta ja sinne jäiät tuulettumaan. Kotona sitten kaikki perinteinen, imurointi, pölyjen pyyhintä ja lattian luuttaus. Kahvit tippumaan ja sain hakea matot sisälle. Olihan se mukava juoda siivouskahvit kun oli nurkat puhtaana, eikä tarvitse alkuviikolla  miettiä sitä.

ILLALLA selailin ensin netissä pikabetoneita/sementtejä ja samalla etsin myös vulkanisoituvaa teippiä. Molempia kun tarvitaan sen aidan asennuksessa. Ulkokäyttöön sopivaa teippiä (sen pitää kestää UV-valoa) ja sementtiä löytyy molempia samasta paikasta, joten ei tarvitse kierrellä etsimässä.  Illan päätteeksi katsoin puolalaisen jännityselokuvan Breslaun vitsaukset (The Plagues of Breslau). Virkistävää vaihtelua. Ja tärkeintä oli vaihtaa ääni alkuperäiseen puolankieliseen.

TÄNÄÄN päivällä tuumailin josko pakkaisin reppuun istuinalustan ja pari (alkoholitonta) olutta ja menisin katsastamaan sen grillauspaikan. Kun taivas oli kuitenkin niin paksun harmaan pilviverhon peitossa, että askarrutti alkaako sieltä kuitenkin tulla jotakin juuri kun olen ehtinyt istumaan sinne, niin päätin jättää kuitenkin väliin. Lähdin sen sijaan kävelemään ja suuntaamaan kauppaa kohti, osin hakemaan kahvimaitoa ja osin jo tarvikkeita huomenna tehtävää ruokaa varten (se on vielä hiukan säädössä mitä kaikkea siihen tulee). Puolivälissä matkaa alkoi tulla lunta ihan kiitettävästi. Olisin juuri samassa ajassa ehtinyt sinne grillauspaikalle, joten hyvä että jätin väliin. Tuuli puhalsi lunta suoraan kohti näköä, mutta perille pääsin. Kaupasta tullessa oli sade jo loppunut, joten paremmassa kelissä pääsin kotiin. Ja iltapäivällä viiden hujakoilla alkoi pilviverho repeillä ja aurinkokin pääsi näyttäytymään. Huomisesta alkaen pitäisi alkaa kelien parantumaan.

KUNHAN puoliso pääsee yöllä töistä ja soittelee niin pitää kysäistä mitä kaikkea siihen hänen tekemäänsä ruokaan tulikaan. Saan sitten huomenna tehtyä taas useamman päivän sapuskan niin ei tarvitse koko ajan miettiä mitä kokkaisi. Huomenna pitää myös kerätä köynnöskrassin kukkapenkkiin pudottamat siemenet, etteivät mene ihan minne sattuu kun sen kukkapenkin käännän. Krassille kun on ihan oma paikkansa missä se saa kesän taas rehottaa. Viime kesänä oli uudessa penkissä tuoksuherne kiipeämässä säleikköä pitkin mutta tänä kesänä siinäkin taitaa kasvaa krassi. Ja kolmas pikkupenkki odottaa multaa, ja siihenkin taitaa tulla krassia.

TÄNÄ iltana ei sen kummempaa olekaan kuin Lidlin pyttipannua ja illalla elokuva pari. En viitsi kömpiä peiton alle ennenkuin puoliso on soittanut, etten sitten ihan unesta sekaisin ole puhelimessa. ■