Ajattelin tuossa alkuillasta pyöräyttää imuria lattialla, kun tulee keskiviikkona kaveri koneensa kanssa käymään. Siinä karvalankamattoa imuroidessa kuului vain krunks! ja imurin letku päätti katketa hieman sen alumiiniputken yläpuolella. Siinä sitten hymyiltiin. Onneksi sattui olemaan pakkausteippiä komerossa ja katkoskin oli sillä lailla sopivasti että sain sovitettua päät kohdalleen ja askarreltua letkun takaisin kiinni putkeen. Eihän se nyt niin tavattomaan tukeva liitos ole, mutta sainpahan imuroitua loppuun. Tosin kumarassa joutui imuroimaan kun piti molemmin käsin pitää siitä alumiiniputkesta kiinni. Ajattelin lähipäivinä käväistä ostamassa rimanpätkän jolla liitosta voi vahvistaa niin palvelee imuri ainakin joulukuun ajan. Onhan kieltämättä haikeaa erota ystävästä, joka on uskollisesti palvellut ainakin 10 vuotta, mutta joulun jälkeen pitänee käydä etsimässä uusi imuri. Sen tiedän että pöypussiton se ei ole, sillä sen pölysäiliön puhdistaminen on liian työlästä ja sisätiloissa sotkevaa. Tiedän kyllä että on olemassa pussiton imuri, jossa pölysäiliön sisältö puristetaan kasaan tyhjennystä varten, mutta se olisi turhaa mulle.
Käyntikortit ovat vielä vaiheessa, kun ohjeistuksesta ei selvinnyt mikä se valittu malli oli, kun kaikki olivat samalla sapluunalla. Josko huomenissa tulisi vastaus sähköpostiin niin saisin homman tältä osin tehtyä. Ja kun nyt muutamalle olisi jo saatava kortit vielä tämän vuoden puolella. Eihän siinä kauaa mene kun tekee pohjan ja sitten vain vaihtaa tiedot.
Lumet taitavat taas kadota viikonloppuun mennessä, eli saa kahlata sohjossa päivän pari. Hubaa. ■
Kommentit