Viimeiset koulutehtävät on saatu valmiiksi ja lähetetty arvioitavaksi. Menihän niissä aikaa ihan kohtuullisesti, mutta nyt voi rauhassa huokaista helpotuksesta kun homma on siltäkin osin paketissa. Vielä arviointikeskustelu työpaikalla ja vihonviimeisenä kolmikantakeskustelu ja voi ryhtyä odottamaan papereita.

Illan päätteeksi ajattelin matkata Avaloniin. Siitä onkin aikaa kun tämän leffan olen viimeksi katsonut. Muistan kuinka vaikeaa aikanaan oli edes löytää kyseistä elokuvaa kaupasta, valtaosa myi ei-oota. Sinnikkään etsimisen jälkeen sen kuitenkin sain hankittua, ja edelleen se löytyy levyhyllystä.

Kaapin perukoilla on vielä(kin) puoli pulloa ei-niin-hirveän-hyvää konjakkia. Ajattelin leffan aikana (kesto 3 tuntia) pikkuhiljaa siemailla sen pois.

Perinteen mukaan laitan tyhjän konjakkilasin myös muualla olevalle ystävälle. Tämä symboloi sitä että, ystävä on edelleen tervetullut pöytään ja seuraan.

Uunissa muhii parasta aikaa kiusaus. Kypsyy hyvin elokuvaa katsellessa (jo puolivälissä tarkalleen ottaen). Onpahan ruoka valmiina kun ensi viikolla tulee iltavuorosta kotiin.

 

avalon.jpg