Kulutinpa iltaa istuen pihakeinussa katsellen vehreää luontoa.

Siinä tuli mieleen lapsuuden/nuoruuden ajan kesälauantait, kun aamulla noustiin kilpaa auringon kanssa leivinuunia lämmittämään. Iltapäivän puolella käytiin tuikkaamassa tuli pönttökiukaan alle, ja siivottiin mökki kun oli oltiin saatu viimeisetkin leipomukset uunista.

Iltahämärissä, auringon hiipiessä metsärajaan mentiin saunaan. Siellä hämärässä kiukaan löyly puri ensin kuin kiukkuinen paarma ja leppyi sitten pehmeäksi poutapilveksi, joka kietoutui ympärille. Välillä piti käväistä saunan portailla istumassa nauttimassa kaikesta siitä kiireettömyydestä. Ja kun saunasta tultiin takaisin tupaan, olivat saunaan lähtiessä uuniin laitetut leivätkin valmiit. Uunilämmintä leipää, voita ja maitoa....

koivu.jpg