Aamuyöllä heräsin siihen, kun sade takoi ikkunaa kuin pahemmassakin trooppisessa sadekuurossa ja ukkonen jyrähteli jonkun matkan päässä. En antanut sen häiritä sen enempää, vaan käänsin kylkeä ja jatkoin uniani aina siihen asti kunnes kello herätti odottamaan työpäivän alkua pitkähkön tauon jälkeen. Vettä satoi edelleen mutta ukkonen oli kaikonnut jonnekin. Vedentuloa riittiikin sitten aina iltaan asti.

Töissä oli laitettu iso luuta lakaisemaan (jhan konkreettisesti). Uusia ihmisiäkin oli tullut taloon, yksi jopa jota minun olisi pitänyt ryhtyä perehdyttämään. Työparilta kuulin että hän ei ehkä ole aivan soveltuvin henkilö perehdytettäväksi, ja samaa mieltä tuntui olevan esimieskin. Asia jäi pohdittavaksi.

Muutoin meno tuntui olevan entisellään, tosin esimiehet eivät ainakaan tänään vielä häirinneet. Yksi näytti kyllä pettyneeltä, kun varmistui että ensi viikolla maanantain jälkeen en enää paikalla ole. Muutoinkin siellä käy melkoinen väestökato kuun vaihteen tienoilla, kun useampi lähtee pois ja aika moni jää lomalle. Saapa nähdä kuinka homman hoitavat.