mita2.jpg

XI

MUUTAMIA RASKAUDENAJAN VAIKEUKSIA

Raskaus on aivan luonnollinen eikä suinkaan luonnoton tila.  —  Huonoja edellytyksiä.  —  Tarpeellisten terveyssääntöjen laiminlyönti.  —  Kaikkia raskaudenaikana sattuvia sairauksia ei saa lukea sen syyksi.  —  Äitinä olo, pahoinvointi ja oksennuskohtaukset.  —  Niiden tarkoituksenmukainen hoito.  —  Raitis ilma ja sopiva ruokajärjestys.  —  Kohtuullisuus.  —  Mistä eräät vaikeudet johtuvat.  —  Raskaan naisen sieluntila.  —  Epämiellyttäviä ulkonaisia vaikutuksia ja tarpeettomia huolia.  —  Sopimaton seurapiiri.  —  Ruoansulatushäiriöitä y. m. s.  —  Unettomuus, hysteriä ja umpitauti.  —  Niiden paprannuskeinot.  —  Sairaalloinen eriskummallisen, oudon ravinnon halu.  —  Itsehillintä ja järkevä elintapa.

 

Tietämättömyydessään ja kokemattomuudessaan monet pitävät eräitä raskaalle naiselle sattuvia vaikeuksia ja sairauksia »välttämättömänä pahana», joita he eivät yritäkään millään tavoin estää. Totta on, että raskaus sattuu nuorelle, varsinkin ensikertalaiselle äidille usein varsin epäedullisissa olosuhteissa. Yleinen terveydentila on heikontunut liiallisista voimanponnistuksista ja mielenliikutuksista, mistä johtuvat häiriöt luetaan raskauden syyksi, joten siis nuori vaimo arvelee turhaksi yrittääkään noudattaa tarpeellista varovaisuutta ja terveydenhoidon vaatimuksia, joista voisi olla lievitystä. Raskaus on kuitenkin useimmiten aivan luonnonmukainen ja terve tila. Tosin kyllä nainen ei rasakudenaikanakaan, ole täysin vapaa niistä ruumiillisista kärsimyksistä, jotka ovat ominaisia naissuvulle ja ihmiskunnalle yleensä, mutta on aivan väärin otaksua jokaisen satunnaisen pahoinvoinnin johtuvan siitä, ja vielä suuremman erehdyksen tekee se, joka ei ryhdy sopivalla tavalla poistamaan häiriöitä.

Taipumus pahoinvointiin ja ylenannatuksiin aamulla herätessä lienee tavallisimpia ja kiusallisimpia raskaudenajan sairaalloisuuksia, mutta juuri tätä vaivaa niin harvoin yritetäänkään lieventää ja parantaa. Se on kuitenkin verraten helposti ehkäistävissä. Liikkuminen ulkoilmassa, ilmavat raikkaat makuuhuoneet ja sopiva ravinto harvoin jäävät toivottua vaikutusta vaille. kuitenkin on joka tapauksessa kysyttävä neuvoa lääkäriltä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ruokajärjestykseen, sillä juuri siinä tehdyt erehdykset ovat useinkin syynä puheena olevaan ilkeään, kiusalliseen sairauteen.

Myöskin saattaa olla hyivnkin vakavia seurauksia siitä yleisestä harhaluulosta, että raskaan naisen tulee »syodä kahden puolesta», siis ahtaa vatsansa ylen täyteen ruokaa ja juomaa juuri raskaudenaikana. Silloin toki kaikkein vähimmin saa rikkoa kohtuullisuuden lakeja, päinvastoin on pidettävä huolta ravintoaineiden valitsemisesta ja ruoka-aikojen säännöllisyydestä.  — Sopivia ruokalajeja voisi luetella paljonkin. Yleisenä sääntönä voinee pitää sitä, että saattaa nauttia useimpia yksinkertaisia ravintoaineita, kunhan ne vain ovat hyvin valmistettuja eivätkä aiheuta erityistä pahoinvointia.

Joskus saattaa jatkuviin ylenannatuksiin olla erikoiset syyt. Jos ne osoittautuvat hyvin itsepintaisiksi, niiden aiheuttajana voi olla emän asennonmuutos. Ne lakkaavat kuin taikaiskusta, niin pian kuin lääkäri on poistanut tämän häiirön.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä raskaana olevan naisen mielentilaan, jolla on yhtä suuri merkitys kuin hänen ruumiillisella hyvinvoinnillaankin. Vanhassa Kreikassa, niin kerrotaan, pidettiin tulevaa äitiä niin suuressa kunniassa, että häntä kohdeltiin melkein kuin pyhimystä sekä suojeltiin mitä huolellisimmin kaikelta, mikä olisi voinut kiihottaa häntä tai tehdä hänen mielensä levottomaksi. Kaikki ruma ja epämiellyttävä oli poistettava hänen läheisyydestään. Hänellä tuli aina olla saatavissa hauskaa, virkistävää seuraa. Hänen ympäristöönsä kerättiin ihania taideteoksia. Sanalla sanoen, ei laiminlyöty  mitään, mikä oli omiansa keventämään ja huojentamaan hänentilaansa sekä täyttämään hänen mielensä valoisilla iloisilla kuvilla. Tämä oli vain velvollisuuden täyttämistä sitä tulevaa kansalaista kohtaan, jolle nainen oli antava elämän. Aikamme »sivistyneillä» olisi epäilemättä tässä suhteessa paljon opittavaa noilta vanhan ajan ihmisiltä! Yksikin ainoa perheenjäsen, olipa hän sitten palvelija tai satunnainen vieras, jonka käytös  tai yleensä olemus vaikuttaa raskaaseen naiseen masentavasti tai kiihottavasti, voi tehdä hänelle sanomattoman paljon pahaa. Iloton yksitoikkoinen elämä voi saattaa hänet synkkämieliseksi ja aiheuttaa mitä surullisimpia seurauksia sekä hänelle itselleen että hänen lapselleen. Jos hän sitävastoin saa lähimmän ympäristönsä taholta osakseen hellyyttä ja huolenpitoa ja hänen toiveensa ja tarpeensa otetaan kylliksi huomioon, niin tuo muuten koettelemuksista rikas odotusaika muuttuu ilon ja valoisien toiveiden ajaksi, ja sen juhlallisuus luo leimansa hänen koko tunne-elämäänsä, mikä suuresti edistää lapsen sopusuhtaista, onnellista kehitystä.

Kaikin mokomin on pidettävä kaikki onnettomuuden ennustajat ja pahanilmanlinnut loitolla! Jokaisessa yhteiskunnassa on naisia, hyvää tarkoittavia erittäin kelpo ihmisiä, joille tuottaa aivan käsittämätöntä iloa saada kertoa ja oikein juurtajaksain kuvailla mitä kamalampia ja hirvittävimpiä sairastapauksia, joita heidän korviinsa on osunut. Kaikki kyllä tunnemme heidät, nuo kunnianarvoisat »tädit» ja vanhat ystävättäret, joilla on aivan tyhjentymätön varasto »järkyttäviä»  synnytyskertomuksia ja leikkauskuvauksia sekä hirveitä juttuja lääkärien ja hoitajattarien onnettomista erehdyksistä. Heidän seuransa ei ole hyödyksi eikä terveellistä ainoallekaan ihmiselle, jolla on vähänkään tunnetta ja mielikuvitusta, mutta nuorelle, raskaana olevalle naiselle voi heidän puheistaan olla kerrassaan kohtalokkaat seuraukset. Senvuoksi on aivan välttämätöntä pitää heidät mahdollisimman loitolla raskauden aikana tai ainakin jyrkästi kieltää mokomat keskusteluaiheet.

Ruokahalun puute, jopa suoranainen vastenmielisyys ruokaa kohtaan monestikin vaivaa raskaan olevia naisia. Tämä haitta on usein autettavissa siten, että äidiksi tuleva joksikin aikaa muuttaa olinpaikkaa ja siten myöskin ruokajärjestystä. Lyhyt vierailu rakkaan sukulaisen tai ystävättären luo voi olla kylliksi, sillä sairauteen on yhtä usein syynä sielulliset vaikutukset kuin ruumiillisetkin olosuhteet. Hiukan vaihtelua, siinä parhain lääke.

Vakavammat raskaudenajan sairaudet, kuten vatsahappo, kuivapoltto, hermokivut vatsassa, neuralginen kasvosärky, sietämätön sukupuolielinten tai vatsanahan syyhyäminen j. m. s. vaativat välttämättä lääkärinhoitoa. Useimmassa tapauksessa saakin vaivoihin lievitystä, jos annettuja määräyksiä vain huolellisesti noudattaa.

Koko raskaudenaikana ja erittäinkin sen viimeisinä kuukausina on annettava lääkärin silloin tällöin tarkasti tutkia virtsaa.

Paras apu unettomuuteen, joka usein vaivaa raskaana olevia naisia, on ahkera liikkuminen ulkoilmassa, varsinkin kunnollinen iltakävely ja sen jälkene haalea istumakylpy ennen maatamenoa. Koko ruumiin huuhtelu viileällä  —  ei liian lämpimällä eikä liian kylmälläkään  —  vedellä juuri ennen vuoteeseen menoa vaikuttaa myöskin rauhoittavasti sellaisissa tapauksissa.

Hysteria moninaisine vaihtelevine oireineen voitaneen myös usein lukea raskaudesta johtuviin vaikeuksiin. Mutta jos saadaan poistetuksia sen satunnaisesti aiheuttaneet syyt, kuten ruoansulatushäiriöt, liikarasitus, unettomuus tai tilapäiset mieliharmit ja monenmoiset pikku huolet, jotka kaikki koskevat tavallista herkempään hermostoon, niin itse tautikin tavallisesti paranee.

Pahana kiusana saattaa olla myöskin umpitauti, joka kuitenkin usein aiheutuu lähinnmä huonosta tottumuksesta. Mitä tarkin huoli on alusta alkaen pidettävä siitä, että raskaana olevan naisen ulostaminen tapahtuu säännöllisesti ja vaivattomasti. Useinkaan siihen ei tarvita muuta kuin sopiva ruokajärjestys, riittävästi raitista ilmaa ja liikuntoa.  —  Pitkällisessä umpitaudissa kasautuu ulostusta suuret määrät perä- ja paksuun suoleen, mikä vaikeuttaa itse synnytystoimitusta ja on joskus syynä keskenmenoon. Tälläisissä tapauksissa on edullista nauttia hedelmiä, grahamleipää tai luumukeittoa sekä ennen kaikkea lämmintä vettä, jota on juotava puoli litraa kolme- neljäkymmentä minuuttia ennen jokaisa ateriaa.

Se, että raskaan oleva nainen usein tuntee omituista himoa erikoisiin, joskus hyvinkin eriskummallisiin ravintoaineisiin, on mnesti vain vallattoman mielikuvituksen oikkuja. Voimakas, järkevä nainen, joka on tottunut itsehillintään, ei himoitse saavuttamattomia. Ja joskin hän haluaisi jotakin vaikeasti saatavaa, hän voi kyllä järkevyydelläänkin voittaa tämän mielitekonsa.

Raskaana ollessaan jos koskaan naisen on opittava hillitsemään itseään ja punnitsemaan järkevästi asioita. Olkoon viisaus aina ja joka paikassa hänen neuvonantajansa, terve järki ja luotettavien ystävien kokemukset määrätköön hänen elintapansa, ravintonsa ja juomansa, työnsä ja toimensa, leponsa ja huvinsa. Sanalla sanoen, raskaana ollessaan tulee naisen entisestäänkin tarkemmin noudattaa terveysopin ja luonnon vaatimuksia sekä olla vakuutettu siitä, että ellei aivan odottamattomia häiriöitä satu, kaikki käy onnellisesti, niin ettei hänellä ole lainkaan surun ja huolehtimisen syytä. ■