keskiviikko, 22. marraskuu 2017

Meinas mennä hermo....

burn.jpg

KYLLÄPÄ aamulla unet karisi silmistä kun ulkona olikin yli viisi astetta pakkasta. Heräsi oikein hyvin. Heräsin tänä aamuna aikaisemmin kun ajatuksena oli saada ne kaikki viimeisetkin luvut taitettua. Niinpä olin jo kahdeksan aikaan koneella naputtelemassa. Sitten se hauskuus alkoikin: kuvia oli toimitettu kahteen kertaan, osa oli jo aiemmin tulleita mustavalkoisia kopioita ja osa oikeita valokuvia, ja tietty numeroitu toisistaan eroavalla tavalla. Olipa hauskaa huomata että juuri kun olit käsitellyt sen surkean mustavalkoisen kopiokuvan ja aloit etsimään toisesta kansiosta toista kuvaa, äsken käsitelty kuva olikin siellä parempilaatuisena. Skannatessa ei voinut tallentaa kaikkia samaan kansioon kun jo alussa ilmeni että joitakin kuvia oli numeroitu samalla numerolla. Eri skannauskansioita oli viisi, joten sai pomppia kansiosta toiseen tarkastamassa onko toisessa kansiossa sama kuva. Sen verran jurppi koko homma että päätin painaa yhtäkyytiä niin kauan että saan sen viimeisenkin luvun tehtyä. Kello 18 aikaan sain lopultakin tallentaa sen PDF-muodossa.

HUOMENNA pitää käydä kaikki kansiot läpi ja koota yhteen kansioon kaikki kuvat jotka on jo taittoon asti saatu. On sitten helpompaa katsoa mitä kuvia on vielä laittamatta. Ja laittaa kunhan tietää kumpi numerointi on oikein. Onneksi sentään joistakin näkee heti asiayhteyden tekstiin, mutta kaikki eivät valitettavasti ole sellaisia. Ainakin nyt näyttäisi siltä että jokunen 70-luvun värinsä likimain menettänyt valokuva siellä vielä odottaa paikkaansa. Tarkoitus oli ottaa huomenna vähän löysemmin mutta täytyyhän tuokin homma tehdä. Huomenna onneksi saa sentään hyvää mieltä siitä että saa laittaa pari laskua eteenpäin. Edes jotakin positiivista. (Tiistaina päivittämäni sivuston omistajat eivät vaivautuneet vastaamaan enää sen jälkeen kun ilmoitin että päivitys on tehty. Pelkäävät tietty että alan puhua rahasta, kun ovat vähän huononlaisia maksamaan ajoissa. Eivätpä kyllä ilkeä tulla tapaamaan henkilökohtaisestikaan ennenkuin on palkkiosta sovittu - näin se on ollut ennenkin. Kyllä mä jossain vaiheessa laitan viestiä että hoidettaisiinko sekin alta pois).

KUNHAN saan tämän homman siltä osin pakettiin että kaikki tällä hetkellä olemassaolevat kuvat on laitettu taittoon, on kyllä pakko pitää jonkinsortin nollauspäivä. Saattaa olla että menee aina itsenäisyyspäivän tietämille asti, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ensi viikolla on ainakin kaksikin kokousta, joten vapaita iltoja ei kovin monia ole. Ja saattaa olla että yksi palaverikin pitää vielä ensi viikolle mahduttaa. 

EIPÄ ole viitsinyt edes leffoja iltaisin katsella kun koko päivän on tuijottanut näyttöä. Mielellään lepuuttaa silmiään lukemalla. ■

tiistai, 21. marraskuu 2017

Talviko tulee?

winter.jpg

EILEN piti tehdä vielä pientä hienosäätöä siihen yo-kutsuun, ei mitään mullistavaa. Tein kolme erilaista muokkausta ehdotusten pohjalta ja laitoin menemään. Nyt ei ole kuulunut mitään, eli voisi olettaa että nyt ovat sellaisia että kelpaavat. Eilisiltapäivällä tuli viestiä että voisinko toimittaa vuosi sitten keväällä tekemäni 400-sivuisen kirjan PDF-aineiston eteenpäin, kun se halutaan siirtää nettiin kaikkien saataville. Piti kaivella arkistolevyä, ja siellähän se oli. Joten eteenpäin lähti.

MUUTOIN eilinen jatkui taas sen eepoksen parissa, kuvien lisäämisen merkeissä. Kun kuvat ovat tulleet tipoittain ja numerointi on muuttunut, niin skannasin uudet kuvat aina uuteen päivämäärän mukaan nimettyyn kansioon kansioon, joten niitä saikin sitten etsiä vähän joka kansiosta. Alussahan mulla ei ollut muuta kuin pelkkä Word-dokumentti tekstiä. Sain kuitenkin työn alla olla olleen luvun taitettua ja verkkoon ladattavaksi. Illalla en taaskaan viitsinyt metsästää elokuvaa, vaan jatkoin sarjakuvaa muutaman ruudun verran - jospa valmistuisi jouluksi.

TÄNÄÄN piti raahautua hakemaan jääkaappiin täydennystä ja samalla myös joulupaperia, niin että saan pikkujoulukahjan pakettiin. Arkkikin joulupaperia olisi riittänyt, mutta en viitsinyt moisen takia kiertää joka kauppaa joten tyydyin ostamaan rullan verran. Ei sille paljoa muuta käyttöä ole, jos nyt joululahjaksi puolisolle jotain ostan vaikka onkin sovittu ettei mitään. Ja toiset pikkujoulut olisivat taas ensi viikon lopulla. Vielä en ole ilmoittautunut kun en tiedä olenko pääsemässä vai olenko muualla.

ERÄS nettisivustokin kaipasi päivitystä, oli melkoisesti tavaraa odottamassa sähköpostissa kun taas koneelle palasin. Tuon sivuston olen koodannut ihan käsin joten oli helppo tehdä muutokset kun tunsin koodin läpikotaisin. Voisihan tuon sivuston toki siirtää CMS:n alle mutta siitä ei toistaiseksi ole mitään hyötyä, kun sivuston omistajat eivät ihan äkkiä taivu sitä käyttämään. Niin kauan kuin mä sitä ylläpidän niin mennään käsinkirjoitetulla siistillä koodilla, ja joskus sitten siirrän sen sinne CMS:n alle kun joku muu alkaa sitä ylläpitämään.

YÖLLÄ oli sadellut lunta, ja päivälläkin muutama hiutale leijaili ilmassa. Kunnon myräkkäähän on luvattu vasta parin yön/päivän päähän. Nyt lämpömittari on laskenut jo kolme astetta nollan alapuolelle, ei ole aikoihin ollut nollan alapuolella. Jokohan se taas yrittää tehdä talvea? Viikonlopuksi kyllä on luvattu lumet sulattavaa keliä. Sopis kyllä.

JOSKO tänään jaksaisi etsiä jonkun leffan vaihtelun vuoksi. Sarjakuva voi odottaa muutaman illan. Olisihan se vaihtelua pitkästä aikaa. Eilenkin sarjakuvaa työstäessä pitkästä aikaa kuuntelin radiota. Keskusteluohjelmaa enkä näitä samoja soittolistoja läpi veivaavia asemia. Niitä kuulee ihan tarpeeksi muutenkin. ■

sunnuntai, 19. marraskuu 2017

Sunnuntain taitot

kutsu.jpg

AAMULLA sängystä noustessa huomasin omaavani sellaisiakin lihaksia joiden olemassaolosta en aiemmin tiennytkään. Oli nimittäin takareisilihakset ja pakaralihakset melkoisen jäykkinä johtuen eilisestä mäntyryteikön raivauksesta. Tietty kun pitkästä aikaa niin erilaisessa työasennossa joutui olemaan, ja jännittämään jalkalihaksia ettei siinä viettävässä rinteessä lähtenyt liukumaan alas. Kuuma suihku avitti kummasti, lihakset rentoituivat ja pääsi helpommin liikkeelle.

ULKONA kun satoi vettä niin ei se kauheasti houkutellut minnekään vaeltamaan. Eilisiltana oli tullut sähköpostiin ne viimeisimmät korjaukset siihen kirjaan, joten ajattelin käyttää sunnuntain luppoajan hyväkseni ja tehdä ne alta pois. Olihan niitä kaksi A4-sivua, lähinnä lauseita oli kirjoitettu uudestaan. Hetken aikaa siinä meni, ja helpoin osuus hommassa oli se että saatoin tämän painoaineiston taittopohjan siirtää suoraan sähköistä versiota varten taittoon ja linkittää vain kaikki kuvat uudelleen. Laitoin painoaineistot jo menemään kirjapainoon ja sähköisen version tekijälle. Eipähän tarvitse huomisaamuna niitä miettiä ja muistella.

PÄIVÄLLÄ puolestaan tuli sen yo-juhlan kutsun aineisto. Sen kanssa menikin hiukan pidmepään kun en ylioppilasta tunne, joten jouduin pähkäilemään millainen kutsu voisi olla hänelle mieleen? Sain lopulta viisi erilaista vaihtoehtoa malliksi, ja aika pian tulikin vastaus että yksi niistä oli ollut ylioppilaan mieleen. Ainoastaan pientä hienosäätöä tekstin värissä ja homma oli paketissa. Sieltähän sitten lähtevät eteenpäin.

EILISILTANAKIN jäin kuitenkin työstämään sitä sarjakuvaa, sain yhden sivun kokonaan valmiiksi. Seuraavan sivun idea on jo valmiina, mutta vieläkin on ratkaisematta miten tarina saa päätöksensä ja mysteeri ratkaisunsa. Jokunen käänne pitää vielä tarinaan ujuttaa niin että mahdollistetaan jollakin tapaa se ratkaisu (kaikki olikin vain unta ei tällä kertaa toimi).

HUOMENNA jatkuu taas sen ikuisuuseepoksen teko, tosin isommassa kaupassa pitää käydä hakemassa jotakin seuraaviksi aamuiksi. Ja kuulemma Alkossakin pitäisi käydä hakemassa pari viinipulloa ja likööri, kun saimme kutsun jouluruokailuun. Viini menee siinä ruokailessa ja seurustellessa ja likööri sitten talonväen omaan käyttöön. Aiemminkin on likööriä pitänyt viedä, kun sieltä kerran tuli hienovarainen viesti että sellainen maistuisi.

KELLO alkaa olla sen verran paljon että en mä taida enää viitsiä leffaa etsiä, vaan menen kohtapuoliin kirjan kanssa peiton alle, niin jaksaa herätä aamulla ajoissa. Tiedä mitä huominen tuo tullessaan. ■

lauantai, 18. marraskuu 2017

Männyt lähti!

risut.jpg

KYLLÄ kannatti odottaa tähän päivään. Aamulla vanha sininen taivas, muutama hassu pilvenlonkare laiskasti lipumassa pitkin taivaankantta ja aurinko paistoi! Oikein kunnolla paistoikin. Päivän agenda oli selvillä: aamukahvi, kauppareissu, männyt nurin, ruoka tulemaan ja lopuksi pyykkikone pyörimään.

AAMUKAHVIA juodessa pähkäilin mitä ihmettä keittiössä tänään loihtisi? Alunperin ajattelin tekaista sellaista riisi-kasvis-papu-tonnikala juttua, mutta tulin kutenkin toisiin ajatuksiin, kun mietin viitsinkö raivausurakan jälkeen ryhtyä kovin monivaiheisia ruokia laittamaan. Niinpä päädyin kiusaukseen, se kun tulee uunissa ihan omia aikojaan. 

KUN olin saanut aamuiset kaksi mukillista kahvia juotua kaikessa rauhassa, oli aika suunnistaa kauppaan. Aurinko paistoi niin kirkkaasti että oli pakko laittaa pitkästä aikaa aurinkolasit, että näki kävellä. Lämmintä oli kolme astetta plussan puolella eli oikein sopiva syksyinen keli. Kaupassa oli helppo edetä hyllyltä toiselle kun tiesi mitä oli hakemassa. Ainoan pettymyksen tuotti paistopiste, kun härkäpapusämpylöitä ei ollut kuin yksi, eikä muita sämpylöitä ollenkaan. Pakko oli ottaa croissant maanantaiaamua varten.

KOTIIN päästyä savottafarkut jalkaan ja huonommat lenkkarit, jotka ovat vain noita pihahommia varten, ja sahan ja istuinalustan kanssa kohti odottavia mäntyjä. Tai männynrankoja. Nyt oli mukava sahailla niitä kun sai laittaa istuinalustan polvien alle, oli paljon mukavampi työasento. Välillä piti jopa istua siellä rankojen juurella, kun se oli helpoin asento päästä sahaamaan niitä poikki. Ja olihan niissä vartta, parhaimmillaan kaksimetrisiä rankoja kuivia oksia matkaltaan täynnä, ja päässä pieni neulastupsu. Sahaukseen lähtiessä arvelin että tunnissa saan kaikki nurin, ja kun pidin pari pientä taukoa niin tunti meni sahaukseen. Sitten piti vielä raahata ne kaikki rangat metsän syrjään maatumaan. Vaikka aurinko paistokin aloittaessani homman, niin melkolailla pimeää oli kun lopetin. Äkkiä se laskee tähän aikaan vuodesta. Ei kuitenkaan niin pimeää ettenkö olisi nähnyt kaikkia roskia pois siivota.

KOTONA sahauskamppeet pyykkikassiin ja puolen tunnin pitkällään olo. Sen verran piti huilata rupeaman jälkeen. Sitten väsäsin kiusauksen uuniin ja laitoin ensimmäisen koneellisen pyykkiä pyörimään. Toinen odottaa vielä vuoroaan. Kiusaus alkaa olla kohta valmista, ja samoin ensimmäinen koneellinen, eli sopivasti voin laittaa koneen uudelleen pyröimään ja sitten syödä.

EILISILTANA en ryhtynytkään etsimään elokuvaa katsottavaksi vaan ryhdyin työstämään sitä sarjakuvaa. Sen verran tein töitä sen kanssa että sain yhden A4-sivun valmiiksi ja toisellekin sivulle kolmen ruudun taustan. Tuossa pyykkikoneen pyöriessä jatkoin tätä toista sivua, vielä kahden ruudun tausta ja sitten vain henkilöt paikoilleen.

TAISIN saada raitisilmamyrkytyksen siellä ryteikön juuressa. Ainakin sellaista tuntuu että ulkona oltaisiin oltu ahertamassa jotakin. Tosin iltapäiväkahvit jäivät väliin kun olin sahurina, enkä sitten viitsinyt enää laittaa kun tulin sisään. Jospa mä piristyisin kun laitan kahvit kunhan saan syötyä ja pyykit pestyä. Onko sitten telkkarin tuijotusilta vai jatkuuko sarjakuvan tekeminen, jää vielä nähtäväksi. ■

EDIT: nyt sataakin taas vettä, ja sadetta on luvattu huomiselle aina alkuiltaan asti. Oikeaan aikaan olin raivaamassa. Nyt pyörii kakkoskoneellinen ja seuraavaksi kiusausta kitusiin :)

perjantai, 17. marraskuu 2017

Perjantai meni sateen sylissä

kanto.jpg

YHTÄ harmaana kuin edellisetkin päivät valkeni (tai alkoi) tämäkin aamu. Mittari oli plussalla ja lumet olivat jo yön aikana sulaneet paikka paikoin. Mua ei häiritse yhtään että näin marraskuun puolivälissä ollaan edelleen plussalla eikä lumestakaan ole pahemmin tietoa. Tälläisellä kelillä voitaisiin mennä kevääseen asti. Jos nyt näin lämpimänä jatkuu huomennakin niin meikäläinen taitaa löytyä sieltä ryteikön juuresta.

OLIHAN siellä sähköpostissa viesti odottamassa: on kuulemma vielä pari hassusti muotoiltua lausetta, jotka hän haluaa korjata. Tekee korjaukset lauantaina lentokoneessa ja laittaa sitten mulle, niin että maanantaina saan laittaa aineiston painoon. Hyvä kun en eilisiltana tehnyt sähköistä versiota valmiiksi, nyt olisi maanantaiaamuna senkin tekeminen uudelleen edessä. Jotensakin vuosien varrella on oppinut että pitää varmistaa ja varmistaa useampaan kertaan ennenkuin päästää työn käsistään.

TOINEN viesti puolestaan kyseli ehtisinkö mä tekaista kutsun ylioppilasjuhliin? Tänään kai varmistuu meni läpi. Piankos mä sellaisen väsään kun vain tiedän mitä siihen laitetaan ja annetaan osviittaa siitä millaisen haluavat. Jos vaikka viikonloppuna sen tekisin, niin olisi heti alta pois. Tietenkin jos juhlia on tulossa.

AAMUPÄIVÄLLÄ piti lähteä kahvikauppaan kun porot loppuivat aamukahvia laittaessa. Pihalle päästyä alkoi että ropista siihen malliin että päätin käynnin lähikaupassa riittävän. Eikä mulla toisaalta ollut juuri muuta ostettavaakaan kahvin lisäksi kuin joku sämpylä aamuksi ja raejuustoa. Huomenna kun kuitenkin käyn isolla kaupalla ostamassa vähän enemmän. Vielä kukn keksisi mitä huomenna kokkaisi.

UUTISISTA sainkin sitten lukea että yo-kirjoitusten välittämisessä on ongelmia, ilmankos ei mittään kuulunut vielä puolenpäivän jälkeen. Loppujen lopuksi viimeisimmätkin ongelmat oli korjattu vasta klo 15 aikaan, joten saa nähdä kuulenko mitään ennen maanantaita (edes sitä pääsikö kaveri läpi). Näin se tietotekniikka taas kerran helpotti elämää.

PÄIVÄ meni sen kirjan kanssa, mitenkä muutenkaan. Jos oikein huonosti käy niin ensi viikon alkupuolella on kaikki luvut taitettu ja saan hetken hengähtää sen osalta. Pitäisi jonkin sortin sähköinen joulukorttikin saada kai aikaiseksi, mutta mitään oikein kunnon ideaa siihen ei vielä ole tullut. Helppo se olisi tietty Flashilla pyöräyttää, mutta kun sen käytöstä olen jo loúopunut, joten kaikki pitää miettiä HTML5-pohjaisesti. Jos ei mitään kunnon ideaa tule niin sitten vain joku kuva.

KOKO päivän se jaksoikin sataa, ei ole lumesta tietoakaan. Nyt iltaa myöten sade taisi ainakin hetkeksi tauota. Päivällä kaupassa käydessäni tapasin tutun rouvan joka oli tänään lähdössä Vuokattiin, toivottavasti siellä riittä lunta näille lasketteluintoisille. Mä varmaan istuisin vaan takan ääressä pitämässä afterskitä pidemmän kaavan mukaan. 

PITKÄSTÄ aikaa ajattelin katsastaa löytyisikö jotakin katsottavaa, ja sellaista ettei tarvitse pettyä elokuvan alkumetrien jälkeen. ■