tiistai, 19. kesäkuu 2018

Grillin ja Netflixin kautta arkeen

vuo.jpg

LAUANTAIAAMUNA lähdin ajoissa puolison luokse. Olikin melkoisen lämmintä vaikka taivas oli puolipilvessä.  Kotoa lähtiessä oma mittari näytti +25 astetta ja niin tekivät julkisetkin mittaritkin. Ja melkoisen hiostavaakin oli. Viemisinä oli grilliin laitettavaa, otin jo perjantaina fileepihvit jääkaappiin sulamaan niin ei tarvinnut hakea kaupasta mitään. Juhannukselle jäi silti vielä grillattavaa: grillipekonia ja kinkkupihvejä. Hyttyset eivät syystä tai toisesta tulleet kiusaamaan ollenkaan siinä ulkona istuessa joten päätettiin syödä siellä. Pihvien seuraksi uusia perunoita ja peruna-sipuli-pekonikastiketta. Voi että oli hyvää. Tosin perunat eivät vielä olleet niitä kaikkein makeimpia. Ruokailun jälkeen ryhdyttiin katsomaan Netflixistä Black Mirror .sarjaa. Pari ensimmäistä tuotantokautta katsottiin ja jätettiin loput sunnuntaille.

SUNNUNTAINA kun ei mitään oleellisen tärkeää ollut tehtävänä niin jatkettiin Black Mirrorin katsomista. Kun mulla ei kiirettä ollut kotiin, viivyin aina pitkälle iltaan asti niin että saatiin katsottua kaikki jaksot. Sitten oli aika matkata kotiin, kun maanantaille oli jo hommia tiedossa. Kotipihaan tullessa kurkkasin kukkapenkkiin, ja kasteluahan se kaipasi. Kävin heittämässä repun sisään ja tulin samoilla askelilla pihalle ja letkun varteen. Kastelin taas oikein kunnolla, vesilätäköille asti. Illalla ei enää viitsinyt telkkua avata vaan painuin kirjan kanssa pitkälleen.

TÄNÄÄN oli ohjelmassa yhden sivuston päivitys ja erään Facebook-sivun päivitys. Tuo päivitys oli oikeastaan muokkaus, kun ko. sivulle oli linkitetty toinen sivu ja FB tietty hakee esikatselun sille, niin sivulla näkyviä kuvia ei saa kuulemma käyttää.  Poistin koko esikatselun ja laitoin FB-sivun omistajalle viestiä jossa kerroin miksi kuvat sinne tuli, ja kehoitin jatkossa välttämään kyseisen sivun linkitystä. Ja mielellään jos ei tykkäisikään heistä FB:ssa.

SITTEN piti muuttaa esite joka oli kaksi A4-sivua kahdeksi B5-sivuksi, ja samalla tehdä niistä yksi PDF kahden alkuperäisen Word-dokumentin sijasta. Kyllähän se onnistui oikean fontin valinnalla ja samalla kun pienensin pistekokoa 11 pisteeseen, niin hyvin mahtui kaikki: logot ja tekstit. Huomenna kuuluu onko se nyt sellainen kuin kaivattiin.

PÄIVÄLLÄ ukkonen jyrähti muutaman kerran ja vettäkin satoi juuri sen verran että sen huomasi. Siihen se sitten jäikin. Huomenissa pitäisi tulla sitten enemmän vettä. Tänä iltana piti vielä käydä kastelemassa kukkapenkit. Ennen sitä hiivin metsän reunaan sahan kanssa ja sahasin kahdeksan puukeppiä, joilla tuetaan sinne rinteen alareunaan tuleva puureunanauha. Ajatuksena oli huomenna käydä hakemassa pari sellaista, mutta jos koko iltapäivän ja illan sataa niin enpä taida lähteä. Keskiviikkona on kevätkauden viimeinen kokous, ja kaavailin että jos olisin oikein noheva saattaisin ehtiä hakemaan ne ennen kokousta. Jos en niin sitten juhannuksen aikaan lauantaina kun myymälä näkyy olevan auki. Huomenna ainakin sen ikuisuusprojektin perjantaina tuodun luvun korjaukset. Mielellään istun koneella jos vettä tulee ja kunnolla. Kastukoon muut. ■

lauantai, 16. kesäkuu 2018

La nuit a dévoré le monde - The Night Eats the World

lanuit.jpg

AFTER waking up in an apartment where only the night before a party was raging, Sam is forced to come to grips with reality: He is now alone and the living dead have invaded the streets of Paris. Petrified with fear, Sam is going to have to barricade himself inside the building and organize his survival. But is he really the sole survivor?

ILLAN päätökseksi ranskalainen zombie-elokuva La nuit a dévoré le monde (The Night Eats the World).  Pit Agarmenin (Martin Pagen pseudonyymi) kirjaan perustuva elokuva oli kaikkea muuta kuin amerikkalainen sisälmyksillä mässäilevä zombieleffa. Samin herättyä yöllisten juhlien jälkeen ovat lähes kaikki muut muuttuneet zombieiksi. Tästä alkaa Samin selviytymiskamppailu. Koko elokuva sijoittuu käytännössä yhteen rakennukseen, jossa Sam etsii aseita ja ruokaa, ja poispääsyä rakennuksesta. Zombiet ovat kuten muissakin elokuvissa, äänet ja liike kiinnittävät niiden huomion. Tältä elokuvalta on turha odottaa suolenpätkien roiskumista, tankeittain roiskuvaa verta tai ihmisillä mässäileviä zombieita. Elokuva kertoo yhden miehen selvitymiskamppailusta. Hetkittäin elokuva tuntuu jopa pitkävetiseltä, mutta kokonaisuutena elokuva kantaa alusta loppuun. Sopii niille jotka jaksavat katsoa olemattoman vähän toimintaa sisältävän elokuvan. ■

perjantai, 15. kesäkuu 2018

Vielä istutettiin

leijonankita.jpg

TÄMÄN päivän ohjelmassa ei ollut muuta kuin sen historiikin kirjoittamista, joten ehdin hyvin käymään torikahveilla. Olisikin ollut melkoisen kuuma siellä istua ellei olisi tuuleksinut. Heti kun hetkeksi tuuli loppui, kyllä tuntui kuumalta. En muistanut kurkata lämpömittaria mutta vamasti oli reilusti yli 20 astetta. Kotonakin mittari näytti neljän aikaan +25.

KUN siinä torilla kuljeksin niin kukkakauppiaani houkutteli taas luokseen ja sai myytyä mulle 5 leijonankitaa. Kun eivät olleet hinnalla pilattuja niin mä sorruin :)  Ovat kuulemma 60 cm korkeita eli ihan näyttäviä. Ja kun kukkivat pitkälle syksyyn niin mikä ettei. Ja onhan tuossa rinteessä vielä tilaa. Kauppias on enää ilmeisesti viikon tai korkeintaan kaksi myymässä kukkia, riippuen asiakkaista ja siitä onko myytävää. Ainakin sitten pääsen ilman kukkien ostoa. Illalla pistin nuo viisi tainta maahan ja sitten kunnon kastelu, kun huomenna en olekaan kastelemassa. Kastelin penkin päästä päähän niin että jäi vesilätäköitä mullan pinnalle, ja kun lätäköt olivat imeytyneet niin samanlainen kierros uudelleen. Siinä kun rinteeseen kaivoin niille taimille kuoppia, niin kyllä huomasi että ei kovin kosteaa maa ole.

HUOMENNA lähden aamulla puolison luona käymään, on taas tälläinen pikavisiitti, viivyn vain yön yli. Seuraavan kerran juhannuksen aikaan ja siitä viikko niin jäädään lomalle. Otin pakkasesta fileepihvit sulamaan jääkaappiin, voidaan huomenna grillata ja keittää uusia perunoita.

TÄNÄ iltana pitkästä aikaa elokuva. Kun kello on vasta noin vähän niin voin katsoa. Aamulla riittää että herään siinä yhdeksän aikaan. ■

torstai, 14. kesäkuu 2018

Väriä kutsuun, lisää kukkia

violet.jpg

TEKAISIN aamupäivällä kolme eri värivaihtoehtoa kutsusta. Ja sitten jäätiin odottamaan kommentteja. Päivällä kun kiepahdin asioilla kaupungilla kuljin kukkamyyjäni ohi, ja hän teki tarjouksen: hän antaa paperikassin ja saan niin monta orvokkia kuin sinne saan sopimaan kolmella eurolla. Kymmenen sinne meni ihan mukavasti joten ei huono diili. Koneelle tullessa oli tullut kahdelta "raatilaiselta" vastaus että vaihtoehto 2 oli miellyttänyt silmää eniten. Sillä mä sitten tein kaikki kolme kutsua lopulliseen muotoon ja laitoin taas katsottavaksi. Ennen neljää tuli viesti että ensi viikolla varmistuu onko kaikki kutsuissa OK ja miten paljon kutakin painetaan. 

ILLALLA oli taas kukkien kastelu. Jätin orvokkien istuttamisenkin ihan illaksi, ei tarvinnut kasteluletkua kaivaa esiin niitä varten. Laitoin ne maahan sinne rinteeseen ennenkuin kastelin mullan ja sitten letkulla kukkapenkki ja rinne märäksi. Ehkä huomenna jokunen krassi vielä sinne rinteeseen niin se saa olla kukkien puolesta mun osalta tältä kesältä. Syksyllä sitten se toinen ruljanssi rakentamisineen. Pitää hommata multaa muutama sata litraa nyt kun se vielä on tarjouksessa.

HETKI sitten tuli viesti että huomenna olisi tulossa yksi luku siis ikuisuusprojektiin. Tämän jälkeen vielä kaksi lukua ja sitten koko aineisto on kertaalleen käyty läpi. Saattaa jopa joskus tulla valmista.

KATSOISKO leffan vai menisikö kirjan kanssa pitkälleen? Se pitää päättää seuraavaksi. ■

keskiviikko, 13. kesäkuu 2018

Kutsujen kurimuksessa

2222.jpg

AAMULLA tuli ensimmäinen kommentti kutsuun. Eilen sovittiin että kutsu on mustavalkoinen, mutta tänään ensimmäisessä kommentissa haluttiin lisätä väriä siihen laittamalla valokuva. Niitä oli sitten liitteenä. No ryhdyin sovittelemaan muutamaa valokuvaa siihen, kun samalta henkilöltä tuli uusi kommentti että valokuvaa ei sittenkään, vaan josko sitä väriä saisi jollakin muulla tapaa siihen. Kun kaikki henkilöt joilta kommenttia kutsuun tarvitaan eivät olleet siihen mennessä vielä vastanneet, jätin värin lisäämisen sikseen ja palasin historiikin kirjoittamisen pariin.

HIEMAN ennen puolta neljää piti lähteä parturiin. Se ei sijaitse kaukana, joten ehdin hyvin sinne. Kuljin torin kautta ja kukkakauppiaani oli siinä keräämässä tavaroitaan pois. Lupasin että huomenna päiväsellä käyn vielä muutaman kukan hakemassa. Parturissa taas ykskaks yllättäen melkein kolme varttia, vaikka mitään ihmeitä ei tarvinnut tehdä. Seuraava ohjelmanumero oli kaupan kautta kotiin. Bussissa tsekkasin sähköpostin ja siellä oli nyt kommentit että kokeile nyt jotakin väriä siihen. Huomisen murheita.

KUKKAMUMMO oli pihalla kun tulin, joten pitihän siinä muutama sana vaihtaa. Lähtee huomenissa kuulemma mökille joten mulle jää kukkien kastelu taas useammaksi päiväksi. Samalla kerroin mitä olen suunnitellut siihen rinteeseen, ja mainitsin hänellekin että jos sattuu huoltomiestömme näkemään niin pyytää tuomaan muutaman lankun lisää. Tosin saattaa olla että itsekin olen yhden yön yli pois kotoa viikonlopun aikana, eli pitää kastella perjantaina oikein kunnolla. Päivällä muutamaan otteeseen tipahti pari hassua vesipisaraa mutta siihen se jäikin eli illalla piti käydä kastelemassa kukkapenkki.

HUOMENNA aamulla ensimmäiseksi jotakin väriä siihen kutsuun ja sitten taas historiikin kimppuun. Tosin puolenpäivän palaveri katkaisee taas luomisen puuskan, mutta eiköhän siitä selvitä. ■