selli.jpg

KIELTÄMÄTTÄ tuntuu aika mukavalle ollat taas kotona. Aamulla on mukava kun ei tarvitse ensi töikseen alkaa etsiä vaatteita päälle ja lähteä etsimään aamukahvia lyhyemmän tai pidemmän matkan päästä.

LOMA alkoi viikonlopun vietolla frendien luona, sieltä palasin sunnuntaina. Ohjelmassa oli kesäkauden lopettajaiset, eli pizzaa, olutta, musiikkia ja leffoja. Ja samalla hyvää harjoitusta Tampereen lomalle :) Maanantaina oli tarkoitus tulla eräs päivitys mutta kun sitä ei kuulunut, laitoin viestiä että menee tälle viikolle. Tampereen reissu kestäisi tällä kertaa vain parin yön yli, kun loppulomalle oli vielä muuta ohjelmaa.

TIISTAINA sitten Onnibussin kyytiin. Oman jännityksensä matkaan toi kuljettajan kuulutus, että autossa ei ole kaikki kunnossa, mutta matkataan hitaammin ja toivotaan että auto kestää Tampereelle asti. Sillä hetkellä oltiin vielä noin tunnin päässä päätepysäkistä. Auto onneksi kesti perille asti, joten ei tarvinnut jäädä toista autoa odottelemaan. Ja kun olin perillä vasta 15 jälkeen niin saattoi suunnata suoraan hotellille. Ilveksessä olikin meneillään sisäänkäynnin remontti. Vanha pyöröovi vaihtuu uuteen. (Saattaa olla että tulee vielä tänä vuonna käytyä katsomassa uuttaa ovea).

SISÄÄNKIRJOITTAUTUMISEN jälkeen pakaasit huoneeseen ja kaupungille. Vanha kunnon Public Corner kutsui. Siellä oli mukava istua terassilla auringonpaisteessa ja ottaa pari olutta. Aurinko alkoi laskea, ja kun mitään kummempaa ei ollut tultu syötyä, päätin käväistä Huviretkessä syömässä. Tuopin sain kyllä pöytään heti istuttuani mutta ruokalistaa jouduin pyytämään erikseen. Ja seuraavaksi piti taas tavoittaa tarjoilija joka tulisi ottamaan tilaukseni. Itse ruuassa ei valittamista ollut mutta asiakkaiden huomiointiin voisi kyllä kiinnittää huomiota. Sieltä sitten vielä Ukko Nooaan muutamalle.

lenin.jpg

KESKIVIIKKONA päätin käväistä Lenin-museossa, kun se remontin jälkeen oli taas auki. Ja kun matkan varrella sattui olemaan vaateliike, niin poikkesin hakemassa sieltä uuden paidan. Museosta palatessa piti tsekata olisiko Ukko-Metson terassi vielä auki, mutta ei ollut, joten takaisinpäin ja Corneriin. Oluen seuraksi tilasin pikkusyötäväksi tomaatti-mozzarella-leivän, ja yllätyin positiivisesti kun leipä ei ollutkaan mikään paahtoleivän väliin survottua mössöä, ja ihan oikeaa leipää, mozzarellaa ja tomaattia salaatteinen. Ja hintaa taisi olla kuuden euron hujakoilla. Osaa ja uskaltaa tilata seuraavallakin kerralla. 

MATKA jatkui AussieBariin ja taas tietysti terassille. Siitä mukava paikka että omistaja puhuttelee ensimmäiseksi lontoon murteella, ja kohteliaasti sanalla Sir. Siinä oli mukava katsella Hämeenkadun vilinää siideriä naukkaillen. Kiertelin ja kaartelin kaupungilla, kunnes tuli aika valita illan ruokapaikka. Kun Fransmannit vaihtoivat nimeään ja päivittivät ruokalistansa, päätin tarkastaa Frans & Marien. Heti sisäänastuessa tuli tarjoilija osoittamaan vapaita pöytiä ja pöytään päästyä otti juomatilaukseni. Juomaa tuodessa tuli myös ruokalista. Pyysin hetken listan tarkasteluaikaa, ja kun tarjoilija huomasi että olin valintani tehnyt tuli hän tilaustani ottamaan. Päätin kokeilla uudelta listalta pariloitua vasikanmaksaa. Ja pettyä ei tarvinnut: maksa suorastaan suli suussa, ja seuraksi tulleet puolukat olivat pelkästään puolukoita eikä mitään hilloa. Tarjoilija huolehti käymällä kysymässä on kaikki hyvin? sopivin väliajoin. Edelliseen iltaan verrattuna asiakaspalvelu oli ihan toisesta maailmasta. Monta kertaa parempaa. Jälkiruuaksi hain R-kioskilta noutokahvin ja menin sen kanssa Tammerkoskea katselemaan. Vanhasta tottumuksesta jalat veivät Ukko Nooaan illan päätteeksi.

TORSTAINA oli kotiinlähtöpäivä. Onnibus lähti taas vasta iltapäivällä, joten oli aikaa kulutettavaksi Public Cornerissa. Huoneen luovuttamisen jälkeen Corneriin ja istuksin siellä terassilla odottelemassa että voisin siirtyä bussipysäkille. Matkalla pysäkille käväisin noutamassa Ärrä-eväät varmuuden vuoksi. Bussi matka sujui ilman ongelmia. ja päätepysäkiltä kaupan kautta bussilla kotiin. Pari tuntia kotiintulon jälkeen alkoi väsyttää niin pirusti että pakko oli mennä peiton alle, ja muistaa laittaa kello soimaan aamulla.

PERJANTAINA oli sitten taas lähdettävä reissuun. Piti lähteä katsastamaan eräs paikka, jonne mahdollisesti tulee järjestettyä ryhmämatka ensi kevättalvella. Paikka on tuttu jo vuosien takaa, mutta pitihän se käydä varmistamassa että sinne ilkeää vieläkin ihmisiä viedä. Kunnossa oli, joten matkan suunnittelu voidaan aloittaa. Kotiin tuleminen meni sunnuntainakin ihan iltapuolelle.


TÄNÄ aamuna sallin itselleni ruhtinaallisen puoli tuntia myöhäisemmän herätyksen. Asialistalla oli erään esitteen päivitys, ja sen erään kirjan toimittajan piti soitella tänään. Esitteen sain päivitettyä ja laitoin tilaajalle. Kirjan kohtalo on edelleen auki, kun tämä henklö ei soitellutkaan asiasta. Tosin saattoi potea vielä matkaväsymystä, kun hänkin tuli vasta eilen matkoilta. Iltapäivällä oli vielä henkilöhaastattelun pohjustaminen, ja siihen menikin sen verran aikaa että päätin päivän olevan täynnä. 

HUOMENNA pitää käydä noutamassa jokin mysteeripaketti. Illalla tuli saapumisilmoitus. Mitään en ole tilannut, mutta saattaa olla että siellä on sen erään jo kesällä painoon menneen kirjan kappale mun arkistoon. Ja yhden julkaisun kaksi pientä korjausta, kun tekijäryhmä oli autuaan onnellisesti unohtanut ilmoittaa korjaukset. Eli arjessa ollaan taas. ■