KESKIVIIKON kokous vei muutaman tunnin niinkuin arvelinkin. Ja tulinpahan taas valittua yhteen toimikuntaan. Pakkohan se oli kun muut olivat esteellisiä, tai aikataulut eivät sopineet kokoustamiseen. Mitäs siinä, kyllähän tuolla jaksaa istua ja kun tietää asioista joita siellä käydään läpi, niin ei tarvitse ihan ummikkona olla.
KÄSI ei vaivaa enää niin pahasti. Pari yötä nukuin oikein kunnon yöunet ja vältin päivisin vasemman käden käyttöä mahdollisuuksien mukaan. Kyllä se vielä vihlaisee tietyssä asennossa mutta ei näytä vaativan tohtorissa käyntiä. Onneksi.
KIRJASTA ei kuulunut mitään. Lieneekö vielä oikoluvussa? Mahdolliset korjaukset jäävät sitten mun lomani jälkeiselle viikolle, jos niitä on. Olisihan se mukavaa jos tietäisi oliko vaiko ei? Ja loman jälkeen tulee sitten sen uuden kirjan aineisto, tai ainakin pitäisi tulla. Hieman tekijää arvelutti painokustannukset, mutta oli kuitenkin sitä mieltä että kirja pitäisi tehdä. Ensimmäinen homma siinä onkin noin 100 valokuvan skannaus. Kaikki tulevat onneksi harmaasävyisinä niin ihan hillitöntä värienkorjailua ei joudu 70-luvun kuville tekemään. Kyllä tuo skannaus silti päivän vie.
KÄMPPÄ on siistitty ja jääkaappi on tyhjä. Ohjelmassa on ensin viikonloppu frendien luona ja kotiin sunnuntaina tai maanantaina ja sitten tiistaiaamuna kohti Tamperetta. Kunhan sinne pääsee niin tuntuu aivan kuin olisi tullut kotiinsa :) Jostakin kumman syystä Tampere on aina niin kutsuva. Vaikka on tultu reissattua Suomen kaupunkeja ristiin rastiin, niin yksikään ei tunnu samalta. Johtuisikohan se siitä, että vuosikaudet on tullut Tampereella käytyä?
MENEEKIN reilu viikko ennenkuin seuraavan kerran täällä tulee käytyä. Pitää nyt vain nauttia loppukesän päivistä. ■
Kommentit