20161113_125755.jpg

PERJANTAIAAMUNA olin melkein heti levykaupan aukeamisen jälkeen jo hakemassa levyä. Siellähän se levy odotteli. Sieltä siirryin ruokakaupan kautta töiden ääreen. Juolahti mieleen torstai-iltana uutta julkaisua koskien, että siihen kun on niitä kuvia merkattu lisättäväksi enemmän kuin paljon, niin helpottaakseni sekä omaani että kuvien valikoijien työtä numeroin kaikki kuvakohdat valmiiksi. Eihän niitä ollutkaan kuin lähes 300. Laitoin sitten tämän uusimman version tekijöille, niin että voivat numeroida kuvat suoraan julkaisun numeroinnin mukaan. Kaikki julkaisuun tulevat kuvat joutunen skannaamaan, eli päivän saa siinä varmaankin kulumaan mukavasti.

PERJANTAI-ILTANA oli sitten sen toisen kirjan julkistamistilaisuus. Oli sen verran kaukana se paikka että piti ottaa taksi alle. Ja mukavahan siinä oli ajella kun kuskina oli komea nuorempi mieshenkilö :) joka ei ollut kaikkein tuppisuisinta sorttia, vaan matka meni rupatellessa. Itse julkaisupaikassa en ennen ollutkaan käynyt, joten ihan uusi paikka katsastettavaksi. Vaikka olinkin melkoisen hyvissä ajoin, oli sinne porukkaa ehtinyt jo kertyä. Siinä tilaisuuden alkaessa laskeskelin että ainakin yli 50 henkeä oli tullut tilaisuuteen. Kirja näytti hyvältä, nyt kun sen lopultakin sain painettuna hyppysiinsä.

ENHÄN mä ihan kuivin suin siellä voinut istua, mutta kummastutti että kaksi tuoppia riitti yllättävän pitkään kun siellä jäin juttuun. Ihan tuntemattomia oli valtaosa toimituskuntaa lukuunottamatta, mutta niin sitä vain juttua riitti vaikka ensi kertaa tavattiinkin. Reilut kaksi tuntia siellä rupateltiin ja sitten alkoi porukka pikkuhiljaa poistumaan. Itsekin katsoin että olen velvollisuuteni tehnyt ja tilasin taas taksin. Tälläkin kertaa oli nuorempi puhelias mieshenkilö kuskina, eli kotimatkaakaan ei tarvinnut tuppisuuna istua. Kyllä mä tykkään rupatella jos taksin kyydissä istun, ja karmeimpia on ne kuskit jotka eivät suostu puhumaan, vaikka keskustelua yrittääkin saada aikaiseksi.

EILEN ei ollut mitään sen tärkeämpää kuin käydä hakemassa tankkausta jääkaappiin taas vähän enemmän. Mukavahan se oli pikku pakkasessa kauppaan kävellä. Ja muistin nyt ostaa sen granaattiomenankin. Illalla oli sitten aika kuunnella Enigman levy ensimmäisen kerran. Kyllä tykkäsin, en kadu ostosta yhtään. 

TÄNÄÄN käväisin puolestaan Lidlillä hakemassa lisätankkauksen. Ei kovin kummoisia, appelsiinimehua kun se on puolta halvempaa siellä kuin vakikaupassani, banaaneja ja pari olutta. On nimittäin tarkoitus tuossa illemmalla hämärän tultua kuunnella Enigma uudelleen ja juoda siinä samalla ne pari olutta. Eikä laittaa turhaan valoja päälle. Mä kun olen sellainen hämärän ystävä :)  Telkkaristakaan ei tule muuta kuin Talent, joten joko pitää etsiä joku leffa tai.lukea iltasella tai keksiä jotain muuta.

HUOMENISSA sitten taas sen joulukortin pariin. Nyt on onneksi kunnolla aikaa vääntää se kasaan. Ei tarvitse tyytyä kiireessä kyhättyyn tekeleeseen. Ja reilun viikon päästä pitäisi tulla painosta se uusin julkaisu jonka sain revitellä. Mukava nähdä miltä se näyttää painettuna. Vuonna 2018 olisi tarkoitus jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, muuttaa se jäsenlehti A4-kokoon, ja voisin näyttää tätä malliksi. Tietty aina on olemassa sekin mahdollisuus että ensi vuonna en enää olekaan tekemässä sitä, joten vielä ei sen muutossuunnitelmiin kannata uhrata aikaa.

JOKOHAN ensi viikon aikana nuo lumet sulavat? Ainakin sääennusteet lupaavat plussan puolelle meneviä lämpötiloja, ja vesisateitakin saattaa olla luvassa. Ne ainakin aika tehokkaasti saisivat lumet häviämään - tosin ei se loskassa kahlaaminen niin mieltä ylentävää ole. Kiva puoli on se että nuo lumet satoivat yöaikaan ettei tarvinnut aamulla/päivällä lumisateessa tarpoa. Takuuvarmasti tulee sellaisiakin päiviä että tuntuu kuin naamalle paiskottaisiin jalkarättejä. Murehditaan sitä sitten. ■