kuva.jpg

PERJANTAI-ILTANA laiton sälekaihtimet kiinni niin että aamun valoisuus ei suotta herättäisi turhan aikaisin. Heräsin kyllä kahdeksan aikaan mutta nukahdin uudestaan herätäkseni vasta kellonsoittoon kymmenen aikaan. Sälekaihtimien avaaminen paljasti auringon nousseen ja taivaan olevan lähes pilvetön. Kun ei ollut kiirettä minnekään, nautin aamukahvit kaikessa rauhassa. Puolen päivän jälkeen nakkasin repun selkääni ja suuntasin ulos. Kyllä aurinko häiki kun siellä kinosten keskellä vaelsin. Hetken mietin lähtisinkö jäälle, mutta sitä kautta kiertäminen olisi tehnyt kauppareissusta turhankin pitkän. Päädyin siis vain vaeltamaan pyöräteitä kohti kauppaa.

ILLEMMALLA kun ei telkkukaan tarjonnut muuta kuin Maikkarin kuraa, olympialaisia ja elokuvia joiden vuorosanat osaa jo ulkoa, päätin etsiä leffan katsottavaksi. Ennen leffanb etsimistä käväisin Facebookissa ja siellä huomasin Yle Areenan mainoksen Hymyhuulista. Siinähän sitä katsottavaa olikin. Kuudentoista osan verran.

TÄMÄ aamu valkeni harmaana, taivas oli nimittäin pilvessä herätessä. Muutaman tunnin kuluttua pilvet kuitenkin hajosivat ja aurinko tuli taas esille. Pakkastakaan ei ollut edes viittä astetta, joten sää oli mitä suotuisin ulkoiluun. Kun kaupassakaan ei tarvinnut poiketa niin vaeltelin vain sinne tänne ja poikkesin kahvilla matkan varrella.

SOSEKEITTOA oli vielä täksikin päiväksi joten ruuanlaitosta ei tarvinnut murehtia. Huomenna jotakin riisi-kana-kasvisjuttua. Riisi ja kana on jo valmiina, kasvikset pitää huomenna ostaa. Vielä ole selvillä millaiseksi se lopulta muodostuu mutta eiköhän tuo viimeistään kaupassa.

HUOMENNA ellei muuta ilmene pitää aloittaa se kirjoitusprojektin valmistelu. Nyt puolestaan kohta peiton alle. ■