Käväisinpä iltapäivällä katsastamassa josko pääsisi grillaamaan. Polku oli jo paljastunut vedestä joten perille asti pääsi kuivin jaloin. Itse grillauspaikka oli vielä veden vallassa, eikä lähiaikoina taida olla toiveitakaan päästä tuolle paikalle. Normaalisti tuolla käydessäni istun jonkun aikaa noilla kivillä vaikken edes grillaisikaan mutta tällä kertaa ei siihen ollut mahdollisuutta. Lähdin siis palailemaan ja siirtymään kohti kauppaa.
Matkalla pysähdyin nauttimaan auringosta puiston penkillä, ja melkeinpä heti ohi kulki eräs tuttuni joka pysähtyi rupattelemaan. Oli kuulemma ensimmäistä viikkoa töissä lomien jälkeen. Aikamme siinä rupateltua jatkoimme molemmat samaan suuntaan, hän kotiinsa ja minä kohti kauppaa. Kaupassa selvisin ilman tuttujen tapaamista mutta kun pääsin ulos, tapasin taas erään tutun jota en aikoihin ollutkaan nähnyt. Tottakai siinä meni aikaa turistessa. Loppujen lopuksi kulutin koko reissuun kaksi tuntia, kun pelkällä kaupassakäynnillä olisin selvinnyt alle tunnissa. Mutta eihän mulla nykyään ole minnekään kiire.
Kommentit