vuo.jpg

PERJANTAINA katselin aamupäivän mihin suuntaan keli olisi asettumassa kun iltapäivälle oli luvattu sadekuuroja. Kyllä melkoisia pilvenlonkareita taivaalle syntyi mutta kun ei viitettä sateen tulosta kuitenkaan näkynyt niin keräsin työkalut ja painuin pihamaalle asidan asennukseen.

VIIME kesänä kun piha myllerrettiin uusiksi pistin merkille että melkoinen kallio on talon päässä portaiden vierellä. Silloin kun ei vielä ollut tiedossa että siihen portaiden viereen asennan aidan, en sen kummemmin katsonut missä kohtaa se kulki lähellä pintaa. Ja syksyllä sitten kun kauhisteltiin mihin kuntoon uusi nurmikonpohja oli loppukesällä saatu, ei silloinkaan tullut kokeiltua ja jollakin tapaa merkattua sitä kallion kulkulinjaa.

AIDAN asennuksen aloittaessani luotin siihen että suurin piirtein muistan missä kohtaa kallio kulkee ja vedin ohjausnarun portaiden kyljestä kukkapenkin päähän. Arvioin että ohitan juuri ja juuri kallion. Ensimmäinen tolppa meni mukisematta maahan, ja sen kiinnitin kaiteeseen nippusiteillä ja vulkanisoituvalla teipillä niin että pysyy varmasti paikallaan. Ja onhan se reilun 40 senttiä upotettuna maahan, joten ei sitä ihan hevillä irti saa. Toinenkin tolppa upposi yhtä helposti, joten ehdin jo kuvitella että saan kaikki viisi tolppaa maahan nopeasti.

KOLMATTA tolppaa maahan takoessa kuului vain kun se kolahteli alla olevaa kalliota vastaan. Eipä osunut mun linjaus ihan kohdalleen. Onneksi teetätin niiden metallitolppien alapäähän vinon katkaisun niin että tolpan alapää liukui kallion pintaa kunnes ohitti sen. Kymmenisen senttiä oli mun linjaukseni pielessä, joten suurta heittoa ei tullut. Kaksi viimeistä tolppaa menivät taas ilman ongelmia, ja viimeistä piti hieman lyhentää kun loppupäässä aitaa maa nousi niin paljon.

KUN tolpat olivat paikoillaan oli aika pujotella vaakasuuntaiset teräkset ja alempaan vaakateräkseen vielä ne ritilätkin. Ne ritilät olivat sen verran ohutta metallilankaa että pihdeillä sain leikattua alareunasta liiat pois.

SIINÄ vaiheessa mietin jaksanko vielä laittaa ne laudat sinne aidan taakse vai jätänkö lauantaille. Tiesin että koko illan harmittelisin jos en niitä lautoja laittaisi, joten naputtelin kasaan kuormalavan laudoista kolme pätkää ja junttasin ne paikoilleen. Aidan etupuolelle ja samalla lautojen yläpuolelle varastosta löytyi vielä kolme säkkiö multaa joten sain osittain tehtyä sen yläpuolenkin. Lisää multaa siihen on vielä laitettava että saa sen kohdan tasaiseksi. Siinä vaiheessa katsoin että askartelu riitti perjantaille ja tulin sisään iltapäiväkahveille tai oikeastaan jo alkuiltakahveille. Illalla vielä sapuskaa, vähän telkkaria ja sitten nukkumaan.

LAUANTAIAAMUNA puolisolta tuli tekstiviesti että voitaisiin nähdä kaupungilla kahvien merkeissä. Eipä sen aidan kanssa niin kiire ollut että ettenkö olisi kahville ehtinyt. Ja lauantaille oli luvattu sadekuuroja koko päiväksi, joten ei siitä aidan teosta varmaan olisi mitään tullutkaan. Lähdin siis ennen puoltapäivää kohti keskustaa ja siinä matkalla jo ensimmäinen sadekuuro tiputteli vettä niskaan. Lähtiessä otin varuiksi sateenvarjon ja tulihan sille jo käyttöä.

HAETTIIN kahvit R-kioskilta ja ehdittiin juoda ne torin laidalla ennenkuin alkoi taas sataa. Puoliso halusi käväistä kaupassa keskustassa niin ettei kotimatkalla tarvinnut ajella ohi kotipysäkin ja käydä siellä kaupassa ennenkuin suuntaisi kotiinsa. Oltiin juuri selvitty kassalta kun hänen puhelimensa soi ja tuli hälytys töihin. Siihen loppui vapaapäivän vietto siltä osin. Bussinsa oli juuri sopivasti pysäkillä niin ettei hänen tarvinnut edes odottaa, ja mullakin lähti viisi minuuttia myöhemmin ettei tarvinnut munkaan kauemmin odotella. Sateessa kun en viitsinyt lähteä kävelemään. Illalla ei paljon muuta kuin telkkaria, sillä pihalle ei tarvinnut mennä kun sadekuuro toisensa jälkeen kulki yli.

TÄLLE päivälle oli luvattu taas aurinkoa ja lämmintä, ja niinhän se aamulla aurinko köllötti sinisellä taivaalla. Käväisin päivällä ensin Lidlillä ennenkuin lähdin aidan luo jatkamaan hommia. Nyt oli vuorossa aidan alapuolella lapiohommia. Piti kääntää ja harata se tiiviiksi pakkautunut maa. Siihen lautaosan taakse nimittäin oli tulossa enemmän ja vähemmän kiviä ja pysyvät paremmin paikallaan kun sai reunimmaiset kivet kunnolla painettua multaan.

MULLA oli siinä lähellä valmiiksi "kivivarasto", johon heittelin kukkapenkkien muokkauksen aikana löytyneitä kiviä. Niillä pääsin hyvin alkuun mutta ihan loppuun asti ne eivät riittäneet joten jouduin pari kuormaa hakemaan vähän kauempaa. Onneksi on paikka mistä hakea. Nyt se aita on siltä osin valmis, toki siihen yläpuolelle vielä multaa ja yksi vanha vuosien patinoima kakkosnelonen, niin että erotetaan kukkapenkki kulkuväylästä.

AIDAN alapuolelle rinteeseen tulee vielä kaksi tai kolme samanlaista kakkosnelosta, niin että istutushommat voi tehdä kulkien sitä lankkua eikä tarvitse talloa nurmikkoa tai sen alkua. Käväisin vielä ennen sisääntuloa katsastamassa että olihan mulla sitä varastossa, ja onhan sitä. Pääsenkö laittamaan niitä nyt tulevalla viikolla ei vielä oi sanoa, kun sääennuste ei ainakaan kaikkein parhaimpia kelejä lupaile. Mutta ei tässä vielä kiirettä ole. Ja kun saan lankut rinteeseen niin sitten sihen isompi kuorma multaa ja uusi nurmikon kylvö. Onneksi sitä mun ei tarvitse yksin tehdä, ja saattaa olla ettei siihen vaiheeseen tarvitse puuttua ollenkaan, muutoin olla konsultoimassa miten sen rinteen olen suunnitellut.

TÄNÄ iltana taas Netflixiä ennenkuin on aika siirtyä Höyhensaarille. ■