puu.jpg

VIIME yön särki varvasta siihen malliin ettei nukkumisesta tahtonut tulla oikein mitään. Mulla ei mitään Ibumaxia vahvempia särkylääkkeitä ole, joten pari sellaista piti keskellä yötä käydä ottamassa, että edes vähän saisi nukuttua. Menihän se aamuyön puolelle ennenkuin nukahdin, mutta kumma kyllä jaksoin nousta kellon soidessa melko reippaana. Viileä suihku ja kaksi mukillista kahvia, niin päästiin taas arkeen kiinni.

EILEN olin niin laiska etten viitsinyt lähteä minnekään, eikä auringostakaan ollut tietoakaan, tasaisen harmaa päivä ja pikku pakkanen. Ajattelin että jalka/varvas kestää paremmin kävellä kun olen yhden päivän sitä rasittamatta. On ollut kävely aina aluksi hankalaa kun vaistomaisesti ontuu kipeää jalkaa. Kunhan on aikansa kävellyt, niin kyllä se on pikkuhiljaa antanut kävellä kunnollakin.

AAMUPÄIVÄN ensimmäinen tehtävä oli mennä lehden vedoksen kanssa tarkistuttamaan tiedot. Olihan siinä joitakin viime vuoden asioita, jotka piti poistaa. Teksti kun oli suoraan kopioitu viime vuoden numerosta. Siellä istuessa alkoi sataa lunta vaikkei sääennuste sitä luvannutkaan. Ja hetken kuluttua sitä tuli ihan mukavan reippaasti, olipa hauska kävellä siellä. Positiivista on se, että varvas ei vihoitellut liikkeelle päästessä, vaan pystyi ihan normaalisti liikkumaan. Taitaa pikkuhiljaa olla paranemaan päin. Lääkäri ei vieläkään ole soitellut koetuloksista, pitää huomenna soittaa ja kysyä oliko niissä mitään mutta kuin että tulehdusarvot olivat koholla (oma veikkaus).

ILTAPÄIVÄLLÄ tein korjaukset mutta painoon lehteä ei vielä saanut. Yksi juttu tulee vasta illalla, eli huomisaamuna juttu paikoilleen ja sitten materiaali painotaloon, niin on taas tämä homma pois käsistä. Olihan siinä hieman hienosäätöä kun käytettävissä oli tietty määrä sivuja, mutta kyllä kaikki sopi lehteen. Tsekkasin juuri postin ja sinnehän se juttu oli tullut. Pitää aamulla laittaa lehteen niin on homma paketissa.

TELKUSTA ei tavalliseen tapaan tule mitään, joten taidan siirtyä punkkaan kirjan kanssa. Saattaa uni tulla hiukan nopeammin ja aiemmin, kun viime yönä jäi vähiin. Eikä jalkakaan kipuile. ■