IDEALISTINEN päähenkilö herää dystopian parantola-vankilasta, pystysuorasta satojen kerrosten tornista. Kerran päivässä tornin ylimmältä tasolta lähtee alas gourmet-herkkujen buffettipöytä, joka pysähtyy jokaisessa kerroksessa parin minuutin ajan. Kun aika on täysi, samat tarjoilut laskeutuvat kerrosta alemmas.

ILLAN toiseksi elokuvaksi valikoitui Taso. Tyystin toisesta maailmasta kuin edellinen elokuva. Elokuvan suurin ongelma on sen staattisuus. Juonta ei käytännössä ole. Vaikka tapahtumat ovat tiukasti rajattu pieneen tilaan (lukuunottamatta välähdyksiä ylimmän kerroksen keittiöstä) ja vain muutaman henkilön välille, jollain tapaa elokuva onnistuu kuitenkin pitämään otteessaan kuvatessaan ihmisen luontaista raadollisuutta. Tältä elokuvalta on turha odottaa erikoistehosteita tai action-kohtauksia; elokuva soljuu hitaasti mutta varmasti kohti loppua. Päivän kysymys kuuluukin: Mitä tänään syötäisiin? ■