KEKSELIÄÄSSÄ kauhuelokuvassa opiskelijatyttö elää oman kuolinpäivänsä yhä uudelleen ja uudelleen aina tuikitavallisesta aamuherätyksestä kohtalokkaaseen loppuunsa asti. Ainut keino päästä pois kuolettavasta oravanpyörästä on selvittää murhaajan henkilöllisyys.

VAIKKA en ihan Happy Death Dayn kohdeyleisöön kuulukaan, kyllä tuo silti ihan viihdyttävä höntti parodia oli. Kauhukomediana kai sitä olisi pitänyt pitää. Muutaman kerran sai nauraa hörähtää tätä katsellessa, joten kohdeyleisöön uponnee paremmin kuin minuun. Jäi tunne että kertakatselu riittää minulle. ■