HISTORIAN suurin ihmiskoe jatkuu edelleen. Mitään ihmeempää ei edelleenkään voi tehdä, mutta lenkillä ja kaupassa on käytävä että näkee muitakin ihmisiä, ja voi edes jollekulle sanoa hei.

PIHALLEKAAN ei ole päässyt puuhastelemaan. Aamuisin aurinko on paistellut siniseltä taivaalta, mutta iltapäivällä on harmaa huopa taas jo peittänyt taivaan. Ja sitten on satanut lunta. Lauantaina tosin tuli aluksi rakeita kun kaupungille päin kävelin.

SUNNUNTAINA aurinko paisteli vielä iltapäivälläkin, joten päätin kiepahtaa kaupassa hakemassa talous- ja wc-paperia isommat säkit kun olivat kunnon tarjouksessa. Siitä bussilla puolison luo ja paperisäkit tuulikaappiin odottamaan puolison yöllistä kotiintuloa. Ja sitten bussilla taas takaisin keskustaan. Kumma kyllä koko sunnuntain jaksoi olla poutaa, mutta ei mitenkään lämmintä, vain kolmisen astetta. Ei siis tarvinnut mennä pihatöihin.

TÄNÄKIN aamuna aurinko paistoi mutta taas iltapäivällä oli jo pilvessä ja lumihiutaleita ilmassa. Ja taisipa olla reilu aste lämmintä. Huomenna pitäisi alkaa lämpenemään ja ihan useammaksi päiväksi, mutta katsotaan nyt.

HUOMENNA käydään puolison kanssa kaupungilla kahvilla, eiköhän sieltä joku paikka löydy mistä saadaan kahvit ja pullat mukaan. Ja samalla käydään kaupassa.

KOTONA ei ole paljon muuta tekemistä kuin katsella Netflixiä ja siivota nurkkia. Kaksi IKEAn kassia odottaa jo että jossakin välissä saan vietyä ne kierrätykseen. Oli niin paljon lasejakin että valtaosan laitan eteenpäin, ja vaatehuoneesta löytyi kaikkea muutakin kuin vaatetta, jota laittaa kierrätykseen. Ja melkoinen pino kirjoja lähtee myös. Tuleepahan ainakin tehtyä kunnon kevätsiivous, ja jospa oppisi olemaan haalimatta kaikkea kotiinsa.

JOS vielä katsoisi jotakin Netlixistä ja sitten peiton alle. Kun ei mitään mullistavaa ole toistaiseksi tapahtunut, niin Wanha Mieskin on vaihteeksi ollut hiljempaa. ■