SUNNUNTAIAAMU olikin harmaa ja pakkasta enää -4 astetta. Vaikka alunperin olikin tarkoitus vain käydä Lidlillä päivän aikana niin suunnitelmat muuttuivat. Suuntasin ensin keskustan muihin kauppoihin kun valot ja valosarjat olivat myynnissä puoleen hintaan ja jotakin valoa uuden vuoden illanistujaisiin olin ajatellut hankkia. Löytyihän sieltä sitten 15 euron hintaan "lumisadevalo". Sitä jo joskus kesällä katselin mutta silloin pidin hintaa liian korkeana. Toisesta myymälästä piti käydä hakemassa pullasuti, kun ei mulla sellaista ollutkaan vaikka niin muistelin. Ja sitten lopulta suuntasin Lidlille. Vielä sinne vaeltaessani kaavailin että tiistaina töistä tullessa poikkean konditoriassa ostamassa jotkut hyvät leivokset kahvin kanssa, mutta kun kuljeskelin Lidlin käytävillä niin huomasin kylmäkaapissa joulu-täytekakun tarjouksessa joten se piti ostaa pois. Samoin kirsikkajogurttia sun muuta pientä ennenkuin pääsin suuntaamaan kotia kohti. Melkein kymmenen kilometriä kertyi kävelyä tämänkertaisella ostosreissulla.

KOTONA odotti pyykkikasa koneeseen pääsyä (otin korin valmiiksi esille niin että varmasti tulee pestyä). Ennenkuin kävin laittamassa pyykit koneeseen otin voitaikinalevyjä sulamaan. Kun levyt olivat pehmenneet levitin puolelle levyistä oma-kanelimarmeladia ja toiset levyt päälle. Nämä kerroslevyt leikkasin neljään suikaleeseen ja pistin kierteelle. Niitä tuli 20, eli ihan sama määrä jos olisin tehnyt tavan torttuja. Kun olin saanut nämä paistettua pääsin ottamaan pyykitkin koneesta. Kun kierteet olivat jäähtyneet lykkäsin ne pakkaseen ja otin pyykit kuivausrummusta, niin oli sitten sunnuntainkin tärkeimmät työt tehty.

PUOLISO soitteli myöhemmin illalla (tai yötähän se jo oli) kun oli päässyt töistä. Sateli kuulemma räntää ja oli jonkin aikaa ilmeisesti satanut lunta ja räntää kun maassa oli sohjoa kahlattavaksi asti. Vilkaisin vielä lämpömittaria ennenkuin painuin puhelun jälkeen peiton alle, ja plussan puolellehan tuo oli jo kivunnut. Katsoin illalla aiemmin aloittamani Netflix-sarjan loppuun, ja kumma kyllä sarjamurhaaja paljastui viimeisessä jaksossa joten ei jäänyt tarina roikkumaan.

TÄNÄ aamuna oli melkein neljä astetta plussan puolella herätessä. Vaikka olinkin menossa iltavuoroon niin piti herätä aiemmin kun ikuisuuseepoksen toimittaja käväisi aamulla tuomassa mun kappaleen. Samalla juteltiin tulevista töistä, ja ainakin kaksi projektia on tulossa: toinen ihan hänen työpaikaltaan ja toinen taas siviilipuolelta. Sanoin että laittaa aineistoa tulemaan kunhan kerkiää.

LÄHDIN töihin hieman aiemmin kun oli muutama paikka käytävänä ennenkuin suuntaisin töihin. Olikin melkoisen haastavaa kävellä, kun osa kaduista oli silkkaa jäätä, ja muutamassa kohdassa oli sellaisia vesilätäköitä että joutui kiertämään kauempaa. Vaikka olin varannut reilusti aikaa näiden asioiden hoitamiseen, niin joka paikassa oli jonoa ja yhdessä paikassa jumitti kassakone, joten kun lopulta pääsin työpaikan pihaan niin oli enää neljä minuuttia työajan alkamiseen. Ehdin kuitenkin minuutilleen työn ääreen.

PÄIVÄN positiivinen uutinen oli, että ovat vieläkin jatkamassa mun työsopimusta ainakin helmikuun loppuun, niin että pääsen tekemään ah-niin-ihanaa inventaariota ja sen osastoni myllerryksen kunhan ryhdytään uusia hyllyjä asentamaan. Asiakkaita riitti ja koko ajan sai olla menossa johonkin suuntaan ja parhaimmillaan piti palvella kahta asiakasta samaan aikaan. Pääsin aloittamaan iltahommat vasta siinä vaiheessa kun viimeisetkin asiakkaat olivat pihalla, joten reilun vartin verran venyi taas työpäivä. Puolimatkassa satuin pysäkille niin että bussi oli koht'sillään tulossa joten päätin loppumatkan tulla bussilla ettei tarvinnut liukkailla kaduilla seikkailla.

HUOMENNA on aamuvuoro eli tänään ei välttämättä tarvitse telkkaria avata. Ja samalla se on vuoden viimeinen työpäivä. Pitää tulla töistä suoraan kotiin kun puoliso tulee viimeistään tunnin kuluessa siitä kun olen kotiin ehtinyt. Pitänee aamulla jo laittaa kahvikupit valmiiksi pöytään niin ei tarvitse niitä alkaa höseltämään kotiin päästyään. Ehtii hetkisen hengähtää siinä välissä.

KUN molemmilla on aamuvuoro torstaina niin ei kovin kummoisia juhlintoja pidetä, ettei mene koko keskiviikko pelkkään huilaamiseen. Ja sitten on pari päivää töitä ja sen jälkeen kolmen päivän vapaa jonka jälkeen alkavatkin kolme viikkoa joissa ei ole kuin yksittäisiä vapaapäiviä. Mutta pitää huilata sitten silloin kun siihen on mahdollisuus, joten eiköhän ne jaksa. ■