ILTAPÄIVÄLLÄ harmaa taivas repeili ja aurinko tuli esiin. Selvä merkki siitä että mun pitää mennä jatkamaan puuhastelua rinteessä. Ensimmäiseksi piti käydä noutamassa kaksi harmaata lankkua metsän reunasta, sillä kuunliljojen eteen oli vielä tulossa lankut. Siinä kohtaa olikin kaivamista kun oli sammalta ja nurmikkoa ja tiukkaan pakkautunutta maata. Ja huomasin että ihan halpoja kukkalapioita ei kannata ostaa, ne kun ei eivät tahtoneet pysyä suorina vaan vääntyivät liiankin helposti. Sain kuitenkin niillä urat kaivettua lankkuja varten. Mulla olikin valmiiksi kaksi lankunpätkää katoksen alla, ne tulivat poikittain lankkujen päihin. Ja kuinka ollakaan olivat vielä sopivan mittaisia niin ei tarvinnut edes sahata.

SIINÄ kun naputtelin lankkuja paikoilleen kukkamummo singahti paikalle. Oli kuulemma ollut ensin puolisentoista viikkoa mökillä ja sitten heti kotiin tultuaan lähtenyt seuraavana aamuna Kuusamoon, ja takaisin kotiin oli tullut eilisiltana. Oli kuulemma aamupäivällä kauppaan mennessään kiertänyt katsomassa mitä rinteelle kuuluu.

JUTELTIIN siinä tovi ja sovittiin että huomenissa iltapäivällä voitaisiin ottaa työn alle se pitkä penkki. Mummo lupasi tulla jos vieraita ei tule. Ei siinä yläpenkissä kuki enää kuin muutama hassu kehäkukka, orvokitkin ovat jo lakastuneet. Mummo lähti saunaan ja mä jäin vielä rinteeseen. Kitkin ja muokkasin yhden välin jossa kasvoi tänä kesänä vain minttua. Se oli sellainen ekstraväli johon ei mitään tullut istutettua sen kummemmin. Ensi kesänä siihen jotakin, ja voisi miettiä olisi ensi syksynä siihen jotakin perennaa laitettavaksi. Huomiselle rinteessä on enää se kuunliljojen väli ja pari säkkiä multaa näihin kahteen väliin, ja sitten alkaa olla rinne melkein valmis. Kunnon pakkasten tultua liljat ja viiruhelpi maantasalle ja sitten ei auta muuta kuin odottaa ensi kevättä.  

PÄIVÄLLÄ piti tarkastaa onko sen nimeään-usein-vaihtaneen kirjan taittopalkkio eksynyt tilille. Eipä ollut. Keskiviikkona nimittäin tuli viestiä että kirja saattaa tulla ensi viikolla painosta, ja tämä henkilö jonka kanssa asioin kysyy keskiviikon kokouksessaan onko lasku maksettu, ja jos ei ole niin kehottaa maksamaan heti. Pitää nyt ensi viikko seurata näkyykö suoritusta, ja jos ei niin laittaa viestiä että koittavat hoitaa sen alta pois. Ilmeisesti öli vain kiire saada kirja painoon, muulla ei tainnut olla väliäkään. Jos ei rahoja ole kuulunut julkistamistilaisuuteen mennessä, niin pitää siellä ottaa asia esille. Ehkä jopa äänekkäästi. Mutta vielä heillä on aikaa. ■