LAUANTAIAAMUNA ennenkuin lähdin liikkeelle tilasin verkkokaupasta sekä kukkamummon haluamat värililjat että itselle tulppaaneja, narsisseja, krookuksia ja sammaleimua. Sen verran runsaasti tilasin että tuli vielä kaupan päällekin jokin sipulipussi. Tilauksen jälkeen lähdin suuntaamaan Konttiin, kun siellä oli retropäivät. Eipä juuri ollut mitään mikä olisi edes vähän kiinnostanut, ja muutenkin koko kauppa tuntui ahdistavalta. En mä siellä kauaa jaksanut kierrellä.

SEURAAVAKSI suuntasin ostamaan ne polvisuojat. Myyjä yritti ensin tyrkyttää haalarin tai työhousujen polvitaskuihin laitettavia, mutta löytyihän niitä remmeillä kiinnitettäviä lopultakin. Ne kelpaa ja riittää mulle. Ja kun siinä vieressä oli puutarhamyymälä niin enhän mä osannut sieltä pois pysyä. Kiertelin ja kaartelin, ja pitkään viivyin siellä taimipuolella mutta pääsin sieltä pois ottamatta mitään mukaan. Sisämyymälässä oli tarjouksessa (ota 4 maksa 3) kukkasipuleita, ja siinä kohtaa mä sorruin: ostin muunmuassa 100 krookuksen sipulia ja tulppaaneja. Aivan kuin niitä ei olisi muutenkin jo tulossa. Ja vielä kotimatkalla ruokakaupasta pientä täydennystä, ja toisesta liikkeestä pari uutta istustuslapiota, hara ja juurirauta. Kun oli koko setti alle vitosen, ja vanha istutuslapio on jo pikkuisen vääntynyt. Illalla vielä Netflixsistä uuden sarjan aloitus.

TÄNÄÄN kun aurinko paistoi heti aamusta alkaen ja oli lämmintä, oli pakko lähetä liikkeelle.  Puolenpäivän aikaan starttasin ja tarkoitukseni oli käydä Lidlissä pienen mutkan kautta. Ei se mutka ihan pieneksi jäänyt, ehdin istua kaksikin kertaa kahvilla auringossa. Kyllä mä sitten loppujen lopuksi sinne Lidlillekin päädyin, ja sieltä vielä naapurikauppaan. Käväisin katsomassa olisko siellä puutarhakuokkaa jossa olisi se perinteisen kuokan mallinen pää mutta ei ollut. Kun Fiskarsin muovine kuokka ei maltaita maksanut niin ostin kuitenkin sen. Kello oli likimain neljä kun olin lopulta omassa pihassa. Kukkamummo I tuli pihalle juuri samaan niin mentiin istuksimaan ja suunnittelemaan. Esittelin muovisen kuokkani ja hän kertoi että joku tuttavansa oli ostanut samanlaisen ja pyytänyt naapurin isäntää muokkaamaan sen pään terävämmäksi. Ja sen jälkeen oli kuulemma tosi hyvä käyttää. Mullla kun on lehtisaha niin voin hiukan sitä kärkeä muokkailla. Olisihan sitä toki löytynyt mutta huomattavasti kalliimmalla, ja onhan tuon muovisen plussapuolena keveys ja se ettei se pahemmin ruostu :).

KUKKAMUMMO lupasi että kun seuraavan kerran menee mökilleen niin tuo sitä särkynyttä sydäntä. Ehditään istuttamaan se hyvissä ajoin että juurtuu uuteen paikkaansa. Ja samalla kun istutan sammalleimut, niin siirrän rinteessä olevat kuunliljat pois sieltä muiden viereen. Ne olivat vain tämän kesän siellä odottamassa ja kasvamassa, kunnes niille olisi paikka valmiina. Ja nyt siinä on: kahdeksan kuunliljan tainta saa seurakseen nämä muutamat. Kolmea erilaista kuunliljaa kasvaa siinä rinteen laitamilla.

VANHAN ajan perenna, palava rakkaus, on kukka jolla on mukava kiusoitella kukkamummoa. Ei kuulemma tykkää yhtään siitä nimestä, joten mä sanoin että puhutaan jatkossa sitten "ylioppilaan neilikasta (studentnejlikasta)" tai "tataarin saippuasta". Onhan tuo ihan komea isona ryhmänä. Vielä en tilannut kun sille pitäisi siinä rinteessä päättää paikka jossa se ei peittäisi muita matalampia kukkia, ja kun vielä ie ole varmuutta mitä kaikkea siihen ensi kesänä tulee (niiden yli 30 siemenpussin, leijonankitojen ja sinisten/violettien orvokkien lisäksi). Katsotaan ensin ensi kesänä kuinka hyvin siemenet itävät ja mietitään sitten kuinka paljon perennoja tarvitaan. Noissa siemenpussien kukissa on se hyvä puoli että ne siementävät itse itsensä siihen rinteeseen, joten jos oikein hyvä tuuri käy niin kovin kummoisia ei tarvitse jatkossa istutella.

HUOMENNA pitäisi ehtiä ottamaan valokuva pihlajasta joka siinä nurmikon reunustalla kasvaa. On vain siinä kunnossa että kaataminen olisi parempi vaihtoehto kuin antaa sen olla siinä. On nimittäin pari paksua oksaa jotka ovat ihan kuivia, ja kun se tekee marjoja niin ne mustuvat ennenkuin ehtivät edes kunnolla kypsyä, ja pudottelee niitä marjaterttujaan niin että loppukesästä siinä ei kovin montaa terttua marjoja ole, ja nekin harvat mustia. Joku tauti sillä on. Laitan huomenna kaupungille sähköpostia kun kasvaa siinä tontin ja kaupungin maan rajalla, joten ilman lupaa sitä ei saa kaataa. Jos vaikka kaupungilta tulisi kaatajatkin.

HUOMENNA pitäisi myös tulla ne kaksi tapahtumatietoa siihen jäsenlehteen. Saisi sitten sen pois käsistään. Sitten se kiirekirja, siihen muistin tilata ISBN-numeron, ja yritän laittaa sen tiistaina tai keskiviikkona uudelleen katsottavaksi. Huomenna pitää vielä soittaa voittaneen tarjouksen tehneeseen kirjapainoon, ja selvitää kuinka paljon hinta nousee, jos kanteen tehdään viiden senttimetrin taittoliepeet.

NYT voisi painua kirjan kanssa punkkaan että saisin sen luettua niin voisin palauttaa sen huomenissa. Kun on eräpäivä sen palautuksella enkä aio sille jatkoaikaa lainaan hakea. ■