AAMUPÄIVÄN remontti- ja kokkauskilpailuohjelmien jälkeen menin kaivelemaan vaatehuoneesta parempia lenkkareita. Tiesin että siellä jossakin oli piilossa Adidaksen melkein uudet lenkkarit jotka sain kerran ihan ilmaiseksi käydä hakemassa kaupasta. Parin viimeisenä päivänä käytin halpislenkkareita, jotka piti ostaa kesällä kun se varvas ei tykännyt olla kovinkaan tiukoissa jalkineissa. Eilen alkoi pistellä kävellessä jalkapohjaa ja kun kotona katsoin tossua niin hiekoitussora oli mennyt pohjasta läpi. Ihmekös tuo, tossun pohja oli melkoisen ohutta kumia ja itse sisärakenne kennoa, eli todella surkeaa laatua. Mutta siihen hintaan... ja kestihän ne kesän. Löytyvät ne lenkkarit kertakäyttögrillien takaa (niitäkin tuli ostettua ihan kunnolla kun olivat aikanaan poistomyynnissä eurolla kappale). 

KUNNON lenkkarit jalkaan ja baanalle. Olipahan mukava kävellä kun oli kunnon jäykkä pohja. Uskalsi varata ihan kunnolla vasemmallekin jalalle. Mulla ei mitään varsinaista suunnitelmaa minne mennä ollut, joten kiersin sellaisen vajaan viiden kilometrin lenkin niin että Lidl sattui matkan loppupuolelle. Lähtiessä päätin että käväisen hakemassa Saskiaa kun se alkoi olla taas loppu. Mukavahan tuolla oli kävellä, viitisen pakkasastetta, ja aurinko kurkki häveliäästi pilvihunnun takaa. Taisi hävetä sitä kun useampana päivänä paistoi siniseltä taivaalta kuin kesällä konsanaan. Olisi ollut varmaan lähellä nolla jos se olisi kirkkaalta taivaalta paistanut. Mutta hyvin tarkeni.

KUN ruuanlaittoa ei tarvinnut miettiä niin kaivelin esiin hyllystä elokuvia ja katsoin pari ennenkuin oli ruoka-aika. Illalla katsastin Häiriötekijän, yllättävän hyvä suomalaiseksi komediaksi. Kaikki eivät niin naurattaneet mutta kyllä joukkoon muutama mun huumorintajua hivelevää pätkää mahtui. Nyt on vielä mietinnässä katsonko Hannua ja Kerttua, etsinkö jonkun leffan vai menenkö kirjan kanssa punkkaan. Alkaakohan aamu taas taiteilijan soitolla? ■