AAMULLA oli vaatimattomat -22 astetta pakkasta. Raikkaita ovat siis aamut. Mutta kun ei tuule niin kyllä siellä tarkenee mennä. Ja eiköhän nuo yöpakkaset nyt ala hiukan hellittämään. Päivällä ja yöllä on jo melkein 10 asteen lämpötilaero eli kyllä me kevättä kohti ollaan menossa.

AAMUPÄIVÄLLÄ katsastelin edelleen niitä vanhoja lehtiä ennenkuin tuli aika tavata puoliso kaupungilla ja mennä kahville siihen kantapaikaksi muodostuneeseen kahvilaan. Siellä oli tyrkyllä omenamunkkeja, joten valinta oli melkoisen helppo! En edes pahemmin välitä vadelmamunkeista, mutta omenamunkkeja ei joka päivä edes tule vastaan. Juotiin vielä santsikupillisetkin kun eivät olleet hinnalla pilattu, 50 senttiä kuppi. Sieltä suuntasin hänen kanssaan kauppaan vaikka omat ostokseni päätinkin jättää kotimatkan varrelle. Kauppareissun jälkeen hän hyppäsi bussiin ja mä suuntasin eräälle  toimistolle kaivelemaan arkistoja sihteerin ystävällisellä avustuksella. Oli kieltämättä aika mielenkiintoista silmäillä sen verran vanhoja papereita ja julkaisuja, jotka olivat jo ennen minua ylöskirjattu. Otin sieltä muutaman vanhemman julkaisun mukaani, ja sihteeri laittaa suoraan Dropboxiin asiakirjat jotka ovat digitaalisessa muodossa. Ei tarvitse kaikkea kirjoittaa. Siellä ollessani taiteilija soitti ja sanoi puhuvansa lyhyesti mutta menihän siinä vissiin varttitunti ennenkuin lopetti. Pitää tehdä pari isompaa planssia, ja oli laittanut mulle uudet kuvat niitä varten. Lupasin että huomenna aamupäivän aikaan saa ne. Niissä menee kuitenkin tovi kun pitää syvätä uudet kuvat jo olemassaolevaan taustaan. Mutta kokemusta hänen kanssaan työskentelystä on joten mulla on aika hyvä visio siitä mitä hän haluaa.

IKUISUUSPROJEKTIIN ei vieläkään ole tullut tietoa siitä mihin ne uudet yks'kaks' ilmestyneet kuvat tulevat. Se on siis edelleen odottavalla kannalla. Olisi kiva saada niiden paikat tietoon niin voisi alkaa laittamaan noita toisia uusia kuvia paikoilleen. Toukokuussahan tämän teoksen pitäisi ilmestyä joten onhan tässä vielä reilu puolitoista kuukautta aikaa taittaa se loppuun. Loppuaika pitää laskea kirjapainon tekemälle vedokselle, oikotuluvulle ja korjauksille, ja kun kirja on liimasidottu niin ainakin viikko pitää odottaa sidonnan kuivumista ennen rouhintaa.

TAITAA muuten olla taas elokuvailta. ■